Kauko Uusoksan blogikirjoitukset
Ge Hong - Kuolemattomuuden Alkemisti
Ge Hong (284–364) oli kuuluisa varhaistaolainen mestari, joka omalta osaltaan rikasti taolaista perinnettä aivan uudesta ja erilaisesta näkökulmasta. Hän oli syntyperäinen Fangshi, "menetelmien mestari", joiden ammattitaitoon kuului mm. alkemia, astrologia, ennustaminen, henkien manaaminen, geomansia, parantaminen, okkultismi jne. Hän oli syntyisin eteläisestä aristokraattisesta perheestä, joka oli välittänyt Fangshi menetelmäreseptejä ja tekstejä sukupolvien ajan. Tarinan mukaan hänen esivanhempansa olivat magian asiantuntijoina Han dynastian aikaisen keisari Wu:n hovissa (141–86 ea). Fangshi tietotaito välitettiin traditionaalisesti ulkopuolisilta salaa suvun sisällä osittain suullisen perinteen avulla, ja osittain valtavien perhekirjastojen muodossa. Ge Hong julkaisi ja levitti ensimmäisenä perheessään kulkenutta salattua tietoa. Hän on varhaisin tunnettu ja myös viimeinen edustaja monimutkaisesta etelän taolaisesta perinteestä, jolla oli suuri vaikutus taolaisuuden myöhempään kehitykseen.
Ge Hong luopui korkean virkamiehen asemastaan tullakseen erakoksi, yhtyäkseen tyhjyyteen ja löytääkseen kuolemattomuuden. Hän piti näitä kahta luonteensa puolta – aristokraattista virallista ja uskonnollista erakkoa – ulkoisina ja sisäisinä puolinaan, tai saman totuuden oksina ja juurina. Se heijastuu selkeästi hänen tunnetussa ja merkittävässä teoksessaan Baopuzi - 抱樸子.
Baopuzi on jaettu kahteen osaan. Taoistinen sisäinen osa - Neipian käsittelee mm. tekniikoita xian - 仙 kuolemattomuuden saavuttamiseksi, taolaista alkemiaa, Fangshi menetelmiä ja demonologiaa, manauksen ja puhdistamisen käytäntöjä ja rituaaleja, ohjeita sisäisen itsen kasvatuksesta, hengitystekniikoita ja taolaista filosofiaa. Kungfutselaisuuteen suuntautuva ulkoinen osa - Waipian puolestaan käsittelee kiinalaista kirjallisuutta, legalismia, politiikkaa ja yhteiskuntaa.Ge Hongin ehkä vaikuttavin anti taolaisuuteen oli kuitenkin alkemististen tekniikoiden ja tiedon kehittäminen. Kirjassaan hän kuvaa hyvinkin laajasti alkemiaan liittyviä aineita, kuten sinoperia, elohopeaa ja kultaa. Teos sisältää myös dieettineuvoja, sekä ohjeita meditaatioon ja
seksuaaliseen harjoitukseen, manaamiseen ja suojelevien talismaanien käyttöön.
...”Minä [Hong] olen hienostumaton ihminen; luonteeltani tylsä ja änkyttävä. Fyysinen muotoni ei ole ihailtava katsella, enkä ole tarpeeksi pätevä kerskumaan itseäni ja kieltämään vikojani. Hattuni ja kenkäni ovat likaiset; asusteeni joskus huonompia ja kuluneita, tai paikattuja, mutta tämä ei häiritse minua. Vaatteiden tyylit vaihtuvat muutenkin liian nopeasti ja liian usein. Ne ovat väljät niskasta ja vyö leveä; toisella hetkellä ne istuvat tiukasti ja niissä on isot hihat. Kuin hetkessä ne muuttuvat maata lakaisevan pitkiksi tai liian lyhyiksi, eivätkä sitten enää peitä edes jalkoja. Suunnitelmani on ollut säilyttää säännöllisyys ja olla seuraamatta maailman oikkuja. Puheeni on rehellistä ja vilpitöntä enkä juurikaan ota osaa pilailuun. Jos en törmää oikeaan henkilöön, voin viettää päivän hiljaisuudessa. Ehkäpä tästäkin syystä naapurit kutsuvat minua yksinkertaiseksi kuin käsittelemätön puu Bao Pu, jota olen käyttänyt kutsumanimenäni”...
Näennäisestä vaatimattomuudestaan huolimatta Ge Hong sai mainetta loistavana sotapäällikkönä, parantajana ja filosofina. Hänen kirjoituksensa kosmisesta alusta; Xuan – mysteeristä herätti paljon huomiota. Hänen mukaansa kultivoimalla Xuan-mysteeriä oli mahdollista tulla yhdeksi tyhjyyden kanssa. Yhä tänäkin päivänä Ge Hongin kirjoitukset ja näkemykset jatkavat yli 1700 vuotista elämäänsä, ja auttavat modernia ihmistä kohti laajempaa ymmärrystä.
Huhtikuun viimeisen viikon alku -23
Pian maaliskuun puolen välin jälkeen kuulin kurjen äänen. Olin aamulla menossa jäälle hakkaamaan tuuralla avantoa auki pesuvettä varten, kun pilvisen sumuisen ilman läpi oli kuin kurki olisi lähtenyt rannalta minusta vasemmalle lentoon kohti etelää huutaen lentäessään. En sitä kuitenkaan nähnyt, mutta ääni oli tuttu.
Havaintona sinänsä merkittävä, koska koko Savon alueella ei kuulemma ollut vielä yhtäkään näin aikaista huomiota. Äänet häipyivät etelään, ja mielessäni ajattelin, että oli lintu tainnut lähteä hieman hätäisesti liikkeelle, ja nyt menossa takaisin virhettään korjaamaan.
Kurjelle aikaista, mutta minulle oli jo kevät. Kun sydäntalvella aurinko - jos yleensä viitsi edes
pilvien takaa näyttäytyä – käväisi vain hieman taivaan rannan yläpuolella muutamiksi tunneiksi, niin kurkea kuunnellessani oli päivä jo pidentynyt abuut yön kanssa tasoihin. Yöpakkaset jatkuivat, pahimmillaan/parhaimmillaan jopa -19:ään nousten/laskien, mutta päivisin aurinko paistoi jo mukavasti, ja plussan puolelle päästiin keskipäivästä lähtien.
Yhä vieläkin ainakin joissain piireissä on tapana tehdä Uuden Vuoden lupauksia vuoden
vaihteessa. Osa saattaa olla vain kuplivan juhlajuoman innoittamia tenhotuksia, kun joitain taas kannustaa todellinen tarve toteuttaa tärkeitä tavoitteitaan. Lupauksien rustaaminen kannattaisi ehkä siirtää tänne kevään porteille. Energian puuelementtivaiheen kasvava, suorastaan ryöppyävä voima saattaisi antaa päätöksille tarpeellista uutta tehoa ja luovaa energiaa niiden ylläpitämiseksi ja todeksi saattamiseksi. Luominen, uudesti syntyminen ja kasvu ovat tämän
vaiheen tärkeimpiä tekijöitä.
Oulun Qigong kurssimatkani katkesi ajoneuvoni puolesta noin puoleen väliin. Nyt Helsingistä Shiatsukursseilta junalla kotiin palatessani näin ensimmäiset pienet lumiläimäreet vasta vähän
ennen Kouvolan asemaa joen rantapenkassa. Kevät on taas edennyt harppauksin, ja oikein innolla odotan mitä muutoksia pihapiirissämme reilun viikon poissaoloni aikana on tapahtunut. Muuttolintulistani varmastikin pitenee, ja pilkkireissutkin saattavat pian siirtyä ensi talveen.
Kurjen ehdin nähdä jo muutama viikko sitten. Siilikin tepasteli lintulaudan alla puolitoista
viikkoa sitten vielä hangella. Illan ykkössuunnitelmiini kuuluu istunto saunan kuistilla. Siinä kevään kulkua ja voimaa huomioidessani, saattaa sieltä rivien välistä huomata niin paljon muutakin, uskoa ja elämää vahvistavaa.
Keisari Taizong ja Unohtuneet Henget
Keisari Taizong käveli unessa palatsinsa ulkopuutarhassa kauniiden kukkien keskellä kuun valossa, kun ihmishahmoinen lohikäärme kumartui hänen eteensä itkien ja sanoi ”pelastakaa minut, oi majesteetti! Pyydän, pelastakaa minut! Olen Jing joen lohikäärmekuningas. Rikoin turhamaisen vedonlyönnin takia taivaallista määräystä, ja nyt teidä henkilökuntapäällikkönne Wei Zheng on määrätty teloittamaan minut.” Keisari lohdutti lohikäärmettä ja sanoi: jos tosiaan minun alaiseni Wei on määrätty teloittajaksenne, niin enköhän pysty siihen vaikuttamaan. Mene rauhassa. Lohikäärme ilahtui kovin, ja kiitteli vielä pois lentäessään keisaria vuolaasti.
Herättyään Taizong Kutsui koko hovin ja kaikki ministerinsä ja virkamiehensä koolle. Ihmetyksekseen Wei Zheng ei näyttänyt olevan paikalla, ja hän määräsi seitsemän lähettiään hakemaan tämän vaikka kiven kolosta. Jo suhteellisen lyhyen ajan kuluttua etsitty mies oli keisarin edessä, selvästikin säikähtäneenä. Hän kertoi: ”eilen illalla valvoin myöhään tähtiä tutkimassa. Olin juuri sytyttämässä pyhän suitsukkeen, kun kuulin kurjen huudon taivaalta. Hämmästykseni oli suuri, kun laskeuduttuaan viereeni se kertoi olevansa Jade Kuninkaan viestintuoja, ja kantoi mukanaan määräystä teloittaa Jing joen lohikäärmekuningas huomenna iltapäivällä kello puoli kaksi. Lähetin sen mukana kiitokseni Taivaalle kohdalleni osoitetusta suosiosta, paastosin, peseydyin, otin viisauden miekkani ja harjoitin henkeäni valmistautuakseni määräyksen mukaiseen tehtävääni. Tämän takia en ollut tarvittaessa paikallani hovissa, ja tätä pyydän syvästi kumartaen anteeksi.”
Keisari sanoi antavansa anteeksi ilman muuta ja pyysi Wei Zhengiä tulemaan hänen kultaiseen paviljonkiinsa keskipäivällä pelaamaan weiqi lautapeliä. Hän oli päättänyt pitää Wein lähellään tuon teloitusajankohdan yli, ja niin lohikäärmekuningas pelastuisi. Wein tultua he nauttivat Musta Lohikäärme teetä ja keskustelivat politiikasta, sekä menetelmistä kuinka ylläpitää rauha valtakunnassa. Keisari käski vaimojaan tuomaan ison pelipöydän ja he aloittivat pelaamisen. Kello läheni jo puolta kahta, kun yllättäen kesken intensiivisen pelaamisen, Wei Zheng nuokahti, ja suorastaan kellahti kyljelleen. Keisari päätti antaa hänen torkahtaa hetkeksi, koska ymmärsi hänellä olleen pitkän ja unettoman yön. Ei mennyt kauaakaan, kun Wei havahtui, kumarsi ja sanoi: ”alamaisenne ansaitsee kymmenen tuhatta kuolemaa. Ennen sitä toivon, että majesteetti antaisi anteeksi rikollisen epäkohteliaisuuteni hallitsijaani kohtaan.” Keisari sanoi Weille, ettei tämän tarvitse olla huolissaan, että hän ymmärtää alaisensa väsymyksen ja olevansa valmis jatkamaan peliä.
Illalla keisari tunsi olonsa jotenkin surulliseksi, johon tunteeseen liittyi myös pettymystä ja häpeää. Levottomin mielin hän vihdoin meni sänkyyn, mutta uni ei tuonut rauhaa, päin vastoin. Yöllä hän kuuli valitusta puutarhasta, kuin joku itkien kutsuisi häntä luokseen. Vastentahtoisesti hän meni ulos makuukamaristaan ja löysi Jing joen lohikäärmeen suihkulähteen ääreltä vihaisena ja surullisena. ”Katso kuinka sinun lupauksesi kävi”, se huusi voihkien. ”Palvelijasi Wei teloitti minut Jade kuninkaan käskystä päivällä puoli kaksi, vaikka sanoit estäväsi sen! Joudun helvettiin koska sinä olet liian heikko pitääksesi sanasi!”Järkyttyneenä Taizong heräsi ja käski kamaripalvelijoitaan hakemaan Wei Zhengin välittömästi luokseen. Tämän saavuttua keisari kertoi mitä hän oli unessaan nähnyt. Wei oli hämmentynyt ja
sanoi: ”Kun eilen pelatessamme nukahdin, unessa minut haettiin Jade kuninkaan hoviin, jossa täytin taivaalliselta viestintuojalta saamani taivaallisen velvoitteen teloittaa lohikäärmekuninkaan. Heti sen tehtyäni heräsin.”
Aamuyöllä, kun maailmojen rajat ovat heikoimmillaan, heräsi keisari pelottaviin ääniin kamarinsa nurkassa, jossa levottomat hahmot näyttivät liikkuvan. ”Kummituksia! Kummituksia” hän huusi kauhuissaan, ja vartijat säntäsivät välittömästi paikalle. Aaveet olivat kuitenkin kadonneet, mutta hallitsija komensi miehet jäämään huoneeseen vartioon loppu yön ajaksi,
vaikkei hän enää unta saanutkaan. Tämä toistui yöstä toiseen, ja keisarin terveys huononi nopeaan tahtiin niin, ettei mikään enää tuntunut auttavan. Tilanne meni siihen pisteeseen, että hovilääkäri neuvoi keisarin ensimmäistä vaimoa aloittamaan keisarin poismenon valmistelut.
...jatkuu
Keisari Taizong osa II
…..Kun kaikki tarpeellinen valmistelu keisarin puolesta oli tehty, ehätti Wei Zheng vielä keisari Taizongin vuoteen viereen. -Keisari, olkaa hyvä ja ottakaa tämä kirje mukaanne. Hyvä ystäväni Cui Jue on kuoltuaan päätynyt Fengdun tuomariksi Syntyvien ja Kuolevien Magistraattiin. Hän on kuin veljeni, ja vierailee usein luonani unessa. Olen varma, että hänestä on teille suuri apu tuon puoleisessa. Kiittäen alamaistaan Tanzong otti kirjeen vastaan ja hengitti viimeisen henkäyksensä.
Maan päällä keisarin vaimojen, hovin ja kansalaisten surutyö alkoi, mutta hänen matkansa tuolla puolella jatkui suoraan Viiden Fenghuang Linnun vartiotornille. Tornin edessä hänen keisarillinen vartionsa istui hevostensa selässä. He kutsuivat keisarin metsästysmatkalle, ja iloisin mielin hän lähtikin mukaan. Mutta jo lyhyen ajan päästä ratsumiehet olivat kiirehtineet näkymättömiin, ja Taizong löysi itsensä kävelemässä yksin rutikuivassa autiomaassa. Juuri kun hän oli tulossa huolestuneeksi, näki hän miehen joka huusi: Hoi! Suuri Tang Keisari, tännepäin, täälläpäin! Tultuaan miehen luo hän kysyi: Kuka sinä olet? Mistä tunnet minutja miksi olet täällä?
- Kaksi viikkoa sitten minä, nöyrin palvelijanne, kuulin Jing joen Lohikäärmekuninkaan nostavan syytteen teidän majesteettianne vastaan Senluo palatsissa, koska ette olleet pitäneet lupaustanne estää hänen teloittamistaan. Ensimmäisen Palatsin kuningas Qinguang lähetti oitis paholaisviestinviejänsä teidän majesteettinne linnaan kutsuakseen teidät paikalle kun asianne käsitellään Kolmen Säädyn edessä. Kun kuulin tämän, lähdin oitis teitä vastaan, ja pyydän nöyrimmästi anteeksi, että jouduitte hetken odottamaan. Nimeni on Cui Jue, ja toimin Fengdun tuomarina syntymiseen ja kuolemiseen liittyvien tapausten ratkaisijana.
Keisari Taizong ilahtui suuresti kuullessaan tämän. Loistavaa, hän sanoi. Ihmeellistä, että tapasin teidät juuri nyt! Minulla on teille terveisiä maan päältä sekä kirje ystävältänne Wei Zhengiltä, kas tässä! Kirjeen saatuaan Cui Jue luki sen ääneen: Teidän korkeutenneja kunnianarvoisa vanhempi veljeni Cui, Muistan entisen ystävyytemme, näen ja kuulen sinut edelleen ikään kuin olisit vielä elossa, vaikka jo monen monta vuotta on kulunut siitä, kun viimeksi sain ottaa vastaan puhdasta opetustanne. Koska minulla on ollut se suuri kunnia että ette ole hylännyt minua ja olette ilmestyneet minulle unissa, tiedän nyt, että suuri isoveljeni on noussut korkealle alapuolisen maailman arvoasteikossa. Mutta valitettavasti pimeyden ja valon maailmojen välillä on suuri kuilu, emmekä voi kohdata toisiamme, koska olemme universumimme toisissa äärissä. Keisarimme Taizong on äskettäin kuollut äkillisen sairauden vuoksi, ja näyttää todennäköiseltä, että hänen tapauksestaan keskustellaan Kolmen Säädyn kesken. Näin ollen hän varmasti tapaa sinut, vanhempi veljeni. Pyydän teitä muistamaan ystävyytemme niinä päivinä, jolloin olitte elossa, ja antamaan hänen majesteettilleen kaiken sellaisen avun, joka auttaisi häntä palaamaan takaisin auringonvaloon. Kiintymyksellä Veljesi maan päällä
Wei Zheng
Tuomari Cui ilahtui kovin kirjeestä, ja vakuutti keisarille, ettei tämän tarvitse olla huolissaan. Hän lupasi järjestää kaiken niin, että saa vielä itse olla mukana saattamassa keisarin turvallisesti elävien maailmaan ja takaisin valtaistuimelle.
Cui Jue johdatti keisarin eteenpäin Pimeyden Maailman Paholaisportin kautta Senluo palatsiin. Siellä Taizongin asiaa puitiin Kolmen Säädyn ja Kymmenen Kuninkaan edessä. Ensimmäinen kuningas Qinguang laittoi kätensä yhteen ja kysyi keisari Taizongilta selitystä siihen miksi Jing joen lohikäärmekuningas on nostanut kanteen tätä vastaan, ja minkä vuoksi hän on jättänyt lupauksensa pitämättä. Keisari kertoi juurta jaksain kuinka hän oli tavannut lohikäärmeen, ja lupauksestaan auttaa. Hän kertoi myös juonestaan kutsua taivaallinen teloittaja luokseen pelaamaan Weiqi peliä, ettei tämä ehtisi sovittuna kellon aikana mestaukseen, ja miten juoni oli pettänyt ja näin Wei Zheng oli sen kuitenkin tehnyt.
Keisarin selvityksen kuultuaan kuninkaat kumarsivat ja sanoivat: Jo ennen lohikäärmekuninkaan syntymää Etelänapa Tähden rekisterissä luki, että hän tulee kohtaamaan loppunsa ministerin teloittamana. Olemme kaikki olleet tästä selvillä jo kauan, mutta koska hän nosti syytteen teidän majesteettianne kohtaan tällä tavoin esille, oli meidän kutsuttava teidät paikan päälle siihen vastaamaan. Kun Kolme Säätyä ovat käsitelleet asian loppuun, lähetämme lohikäärmekuninkaan Kiertävään Rukouspyörään uudelleen syntymistä varten. Toivomme että otatte vastaan esittämämme nöyrimmän anteeksipyynnön teidän korkeudellenne siitä, että jouduimme kutsumaan teidät tänne.
Tämän jälkeen kuninkaat kutsuivat tuomari Cuin eteensä ja käskivät häntä katsomaan rekisteristä kuinka monta elinvuotta Keisari Taizongilla olisi vielä elettävänään. Perehtyessään kirjoihin Cui Jue huomasi, että Taizong kuolisi kolmantenatoista hallitsijavuotenaan yllättävään sairauteen. Vaivihkaa hän kävi kysymässä kuinka monetta vuotta Taizong on ollut vallassa. Kuultuaan, että menossa on juuri kolmastoista vuosi Cui kiirehti korjaamaan rekisterin, ja muutti kuolinajan 33:een hallitsija vuoteen. Ensimmäinen Kuningas kertoi Taizongille, milloin tämän hallintokausi päättyisi, ja sanoi, että hän ehtisi vielä moniin suurtekoihin jäljellä olevana aikanaan. Kuningas kertoi myös Taizongille, ettei hänen paluulleen maan päälle ollut enää esteitä, ja että Cui Jue ja marsalkka Zhu veisivät hänet maailmojen portille. Kiitettyään Taizong kysyi kuninkaalta miltä hänen perheensä päivät näyttävät. Kuningas kertoi kaikkien muiden asioiden olevan hyvin, ainoastaan hänen nuorempi siskonsa ei enää eläisi pitkään.
Hovimuodollisuuksien päätyttyä ja ennen lähtöä keisari Taizong istui juhla-aterialle kuninkaiden kanssa. Juhlapöydässä hän huomasi, että erilaisten melonien ja kasvisten joukossa ei ollut kurpitsaa lainkaan. Hyvästä ruoasta kiinnostuneena hän kysyi syytä siihen. Ensimmäinen kuningas vastasi, että heillä ei ikävä kyllä kasva kurpitsoita, koska heillä ei ole varastoissa siemeniä joita voisi istuttaa. Taizong lupasi ensi töikseen palattuaan järjestää niin, että saisi toimitettua Senluo palatsin puutarhureille kurpitsan siemeniä. Näiden aterioiden ja keskustelujen jälkeen matka takaisin alkoi. Jos et tiedä kuinka Keisari Taizong saapui takaisin valtaistuimelleen, niin lue seuraava jakso ��
Taizong III
….. Keisari Taizongin matka elävien maailmaan alkoi Tuomari Juen ja Sielua Ohjaavaa Lippua
kantavan marsalkka Zhun johdolla. Heidän tiensä kulki tuonpuoleisen lukuisten alueiden läpi, joissa pahantekijöitä erilaisin tavoin rankaistiin. Kauhein näistä oli Mustan Vuoren 18 Tasoinen Helvetti jossa mm. huijarit, väkivallantekijät, valehtelijat ja murhaajat kärsivät eri pituisia tuomioitaan. Näky oli niin kauhistuttava, että keisari päätti palattuaan valtaan kohentaa kansansa moraalia ja korostaa hyvien tekojen tärkeyttä, pientenkin. Hän ymmärsi, että oman kehon hoito ja kultivointi ei pelkästään johda korkeimpaan hyvään. Vain hengen jalostaminen voi lopulta auttaa ihmisen yli vaaroja ja ansoja täynnä olevan elämän meren.
Kun seurue kulki Epäoikeudenmukaisesti Surmattujen Kaupungin läpi tunsi Taizong jälleen hyytävän kauhun jäätävän verensä. Eri tavoin silvottuja henkiä saartoi heidät joka puolelta huutaen: antakaa meidän elämämme takaisin, antakaa elämämme takaisin! Keisari pyysi Cui Juen avukseen, joka kertoi näiden olevan oikeudettomasti surmattujen kuninkaiden ja sotureiden henkiä, joille kukaan ei ole antanut suojaa tai rukouksia, joten he eivät voi jatkaa matkaa uuteen syntymään. Heillä ei ole enää mitään toivoa, vaan heidän täytyy pysyä täällä kärsimyksessä
kylmässä, nälkäisinä aaveina aina ajan loppuun asti.
Taizong tunsi syvää sääliä henkiä kohtaan. He olivat hallitsijoita ja sotureita niin kuin hänkin, eivätkä mistään syystä saattaneet ansaita tällaista epäoikeudenmukaista kohtelua. Hän suoristi itsensä, ja julisti suurella ja kantavalla äänellään: Oi henget, kuulkaa! Kun palaan takaisin valtaistuimelleni, niin järjestän Suuren Messun, jossa pyhien ihmisten avulla varmasti löydämme keinon saada teidät kaikki uuteen syntymään, ja pois täältä kylmästä ja kärsimyksestä! Tämän minä vannon! Päästäkää nyt meidät jatkamaan matkaamme, että nopeammin pääsen täyttämään teille kaikille nyt antamaani lupausta. Tämän huomion osoituksen kuullessaan henget
tunsivat pienen toivon kipinän heräävän sieluissaan, ja mutisten tottelevaisia suostumuksiaan, ne vetäytyivät sen verran, että kulkijat saattoivat jatkaa matkaansa.
Jonkun ajan päästä he ohittivat Olemisen Kuuden Polun Pyörän, joka tehtävänä on ohjata saapuvat sielut ansaitsemilleen teille. Oikeudenmukaiset, uskolliset ja hyviä töitä tehneet
menivät kukin omaan suuntaansa, aivan kuten hekin, joiden suu oli kuin Buddhan suu, mutta sydän täynnä vihaa ja valhetta. Tämä toi keisarin mieleen vanhan viisauden, joka menee suunnilleen näin:
Loistavaa,
todellakin loistavaa! Hyveellisiä ei vahinko kohtaa Hyvä sydän on alati tietoinen Hyvyyden tie on aina auki Älä salli pahojen aatosten nousta Niin vältät myöhemmät vaikeudet
Tuomari saattoi keisarin aina Uudestisyntymän ja Kunnian Polun Portille, jossa pysähdyttyään hän sanoi: ”Teidän majesteettinne, tämä on tienne takaisin, ja tässä minun on käännyttävä. Olkaa hyvä ja muistakaa, että johtamanne kansa ei voi saavuttaa rauhaa, niin kauan kun sen alla on väärin kohdeltuja ja kostonhimoisia haamuja. Teidän korkeutenne on ehdottomasti täytettävä lupauksenne ja järjestettävä Suuri Messu, niin että voisitte auttaa unohdettuja henkiä löytämään uudelleensyntymän. Jokainen vääryys on korjattava ja ihmisiä pitää opettaa hyvyyteen. Se on ainoa tie kansanne onnellisuuteen ja turvallisuuteen.” Keisari kiitti saattajaansa ja vannoi pitävänsä lupauksensa. Matka jatkui nyt marsalkka Zhun johdolla.
Tullessaan Wei joen rantaan Taizong havaitsi kaksi isoa kultaista karppia uivan joessa. Hän pysähtyi niitä katsomaan, eikä voinut liikahtaakaan, vaikka marsalkka Zhu häntä kovasti kehoittelikin. Lopulta marsalkka kiskaisi keisaria jalasta niin, että tämä kaatui suin päin jokeen. Se poisti lumouksen, mursi maailmojen välisen rajan ja yhtäkkiä keisari Taizong oli jälleen elävien maailmassa mukana.
Keisarillisen palatsin Valkoisen Tiikerin Salissa oli suuri määrä ihmisiä kokoontuneena kukin
tehtävänsä mukaan. Kenraaleja, ministereitä, vaimoja, hovineitejä ja niin edelleen suorastaan parveili keisarin arkun ympärillä. Vilkasta keskustelua käytiin siitä, että pitäisikö keisarin kuolemasta ilmoittaa kansalle, että hänen jälkeläisensä voitaisi valmistella nousemaan valtaistuimelle. Ministeri ja henkilöstöpäällikkö Wei Zheng otti puheenvuoron ja sanoi: ”älkää edes ajatelko ilmoittamista kansalle! Jos asia aukaistaisiin, niin maassa saattaisi tapahtua mitä hyvänsä, ja joka tapauksessa viimeistään seuraavana päivänä keisari on takaisin elävien kirjoissa. Tiedän, että puhun juuri nyt myös epäileville korville, mutta totta puhuakseni olen saanut korkeatasoista magian opetusta pienestä pitäen, ja ennusteeni ovat aina täysin kohdallaan. Voin taata teille, että olen jo teoillani pelastanut keisarin kuolemalta!”
Keskustelun jatkuessa alkoi arkusta yhtäkkiä kuulumaan kovaa huutoa: ”sinä hukutat minut,
sinä hukutat minut!” Kaikki säikähtivät! Hovineitejä pyörtyili ympäri salia, ja olivat siinä kaatuneina kuin langenneita lootuksen kukkia lammen pinnalla; tajuissaan pysyneet juoksivat karkuun niin nopeasti kuin pääsivät, ja jopa karskeimpien kenraalienkin kasvot vaihtoivat väriään asteen kalpeammiksi. Wei Zheng tiesi mistä oli kysymys, ja antoi määräyksen tuoda työkaluja joilla arkku avattiin. Avautuneessa arkussa keisari nousi istumaan yhä väittäen, että häntä yritetään hukuttaa. Vähitellen hämmennys hävisi, ja hän pystyi kertomaan miksi oli luullut
hukkuvansa, transitio tuonpuoleisesta tähän maailmaan oli ollut niin huomaamaton. Hänen näennäisestä kuolemastaan oli kulunut kolme päivää ja yötä.
Eräänä päivänä kun hovin toiminta oli jo palannut normaaliksi, ja tieto keisarin uskomattomasta
matkasta oli tullut tunnetuksi läpi maan, käveli hyvin toimeentuleva kartanonherra Liu Quan keisarin vastaanotolle. Hän kertoi tarinansa: Liun vaimo Li Cuilian oli ottanut kultaisen hiuspinnin tukastaan antaakseen sen lahjoituksena munkille, joka oli lukenut sutraa heidän portillaan. Liu Quan oli suuttunut tästä aivan liikaa, ja vihaisena moittinut vaimoaan siitä, että hän vain kulki ympäriinsä, eikä osannut pysyä kotona. Li Cuilian harmistui tästä vuorostaan niin, että päätti päivänsä, jättäen miehensä kahden pienen lapsen kanssa, jotka eivät enää tehneet muuta kuin itkivät äitiään kaiket yöt ja päivät. Tämä oli saanut miehen niin epätoivon partaalle, että hän ei uskonut kestävänsä enempää ja hänkin ryhtyi vakavasti miettimään omaa loppuaan. Kuultuaan keisarinsa lupauksesta tuonpuoleisessa, tarjoutui hän nyt ottamaan tehtävän vastaan ja lupasi toimittaa kurpitsat mukanaan mennessään kuolemaan. Niinpä hänet vietiin kultaiseen paviljonkiin, jossa hänelle annettiin kaksi kurpitsaa täynnä siemeniä, jonkun verran kultaa hihaansa, sekä lasi myrkkyä, jonka hän joi ja kuoli.
Samassa kiitävässä hetkessä hänen sielunsa ilmaantui Paholaisten Portille, jonka vartija kysyi kuka hän on ja millä asialla liikkui. Liu Quan vastasi, että hän on tullut täyttämään keisarinsa antaman lupauksen Kymmenelle Helvetin Kuninkaalle, ja näytti vartijalle mukanaan tuomiaan kurpitsoita. Välittömästi Liu ohjattiin kymmenen kuninkaan eteen Senluo palatsiin, jossa hän antoi lausuntonsa, ja esitti vielä keisarin kiitokset kohtelustaan kuninkaiden parissa. Kymmenen kuningasta ylistivät kilpaa keisari Tanzongia, kuinka hän on hallitsija sanojensa takana, ja vastaanottivat tyytyväisinä kurpitsat. Kuninkaat halusivat tietää kuka ja mistä kurpitsan kantaja oli peräisin. Liu antoi nimensä ja sanoi olevansa kartanon pitäjä Junzhoun kaupungista. Hän kertoi kuinka hän oli vihaisena moittinut vaimoaan liikaa ja miten se oli aloittanut tapahtumaketjun, jonka seurauksena hän oli nyt täällä täyttämässä hallitsijansa lupausta ja välittämässä keisarin kiitokset saamastaan armosta.
Liu Quanin tarina kosketti kuninkaita, ja he käskivät alaisiaan löytämään Li Cuilianin. Lähetit
tekivät työtä käskettyä, ja löysivätkin hänet pian, ja toivat palatsiin saattaakseen pariskunnan jälleen yhteen. Kuninkaat pyysivät syntymän ja kuoleman rekisterin tarkistusta, josta kävi ilmi, että heistä kummastakin on myöhemmin tuleva kuolematon. Niinpä kuninkaat käskivät paholaisvirkamiehiään viemään heidät takaisin maan päälle. Eräs virkailija kuitenkin huomasi, että edessä on ongelma. Li Cuilian oli ollut jo sen verran kauan kuolleena, ettei hänen kehonsa ollut enää käytettävissä, eikä heillä olisi paikkaa mihin Lin sielun voisi kiinnittää. Ensimmäinen kuningas vastasi: keisari Taizongin käydessä täällä, hän tiedusteli perheensä tulevaa vointia. Vastasin että kaikki voivat hyvin, ainoastaan hänen nuorempi siskonsa Li Yuying menehtyy pian. Itseasiassa hänen kohtalokseen on säädetty, että hän päivänsä päättyvät tänään. Voimme lainata hänen kehoaan ja kiinnittää Cuilianin sielun siihen.
Tämän kuultuaan virkamiehet saattoivat Liu Quanin ja hänen vaimonsa pois maan alaisesta
maailmasta tuodakseen heidät takaisin elämään.
Jos haluat tietää kuinka he palasivat ja mitä sitten tapahtui, ole hyvä ja lue seuraava osa.
Bō Yú Shuāng Fēn - Malja ja Kala Käsissä 3.2.2023
Vanha tarina kertoo, kuinka kunnianarvoisa munkki Tang Sanzang lähti Keisarin pyynnöstä läntiseen maahan, Sukhavatiin hakemaan Buddhalta pyhiä kirjoituksia, joilla voisi pelastaa helvetissä olevat vaille armoa ja rukouksia jääneet henget.
Eräänä päivänä hänen matkansa keskeytti leveä ja tulviva joki. Sen lähellä ei ollut siltaa jonka ylittäisi, tai edes venemiestä, jonka kuljettamana pääsisi toiselle rannalle. Sanzang istui avuttomana vuolaana ryntäävän virran penkereellä, kun iso kala ui paikalle ja ehdotti, että munkki hyppäisi hänen selkäänsä. Heidän saapuessaan joen keskikohdalle, kala sanoi: "Ihmisenä ollessani elin luostarissa ja käytin kaiken aikani oppiakseni Dharmaa. Kerran heikkona hetkenäni sorruin, ja tein rikoksen. Rangaistukseksi tästä minut tuomittiin elämään kalana ja syntymään tässä joessa aina uudestaan useiden kiertojen ajan. Välillä minusta on tuntunut, että minut on jo kokonaan unohdettu. Paikalliset henget tiesivät kertoa sinun tulostasi, ja että et säästele vaivaa etkä vastuksia mennäksesi Buddhan luo puhtaaseen maahan. Siksi olen odottanut täällä jo jonkin aikaa auttaakseni sinua kaikin tavoin matkallasi, ja siten ehkä voisin sovittaa pahat tekoni. Vien sinut mielelläni yli tämän joen leveän selkäni päällä. Kun tapaat Amitabhan, ole ystävällinen ja kysy häneltä milloin saan jälleen syntyä ihmisenä, että voisin jatkaa matkaani bodhisattvaksi." Sanzang hyväksyi tämän avuliaan kalan ehdotuksen hetkeäkään epäröimättä.
Vuosikausia kestäneiden monenlaisten koettelemusten ja kokemusten jälkeen munkki vihdoin lähti takaisin Kiinaan viedäkseen keisarille kaivatut ja tärkeät pyhät tekstit. Kuinka ollakaan, paluumatkalla hän tuli jälleen tälle samalle joelle, jonka yli kala oli auttanut hänet niin monta vuotta aiemmin. Kuin sopimuksesta iso kala ilmestyi virran keskeltä rannalle munkkia vastaan. Välittömästi se ryhtyi puhumaan innoissaan: "Olet ollut poissa niin monta vuotta. Mietin usein missä olet, kuinka matkasi on edistynyt, ja mahdatkohan edes kulkea tätä kautta takaisin. Tapasitko Buddhan? Saitko häneltä minut pelastavan sutran? Tai ehkä kysyit häneltä, milloin minusta tulisi taas ihminen, ja milloin voisin tulla bodhisattvaksi?"
Tang Sanzang hämmentyi kysymyksestä täysin. Vuosien varrella hän oli kohdannut niin monenlaisia vaaroja ja esteitä, että avuliaan ja sovitusta odottavan kalan oikeamielinen pyyntö oli unohtunut häneltä kokonaan. Häpeissään hänen oli kohdattava se tosiasia, että ainakaan hänen kauttaan ei pelastava viesti tälle toivoa täynnä olevalle tulisi kulkemaan. Lopulta munkki sai nolostuksissaan sanotuksi ehkä hieman tylyn kuuloisesti vain: "Ah, anteeksi! Unohdin."
Tämän kuultuaan kala ensin pettyi, ja sen jälkeen jopa suuttui. Se sanoi munkille: "Ehkä minä jo ansaitsinkin sinulle antamastani avusta tulla taas ihmiseksi seuraavassa syntymässäni. Sitä en voi varmuudella tietää, mutta sen tiedän, että sinä ansaitset välinpitämättömyydestäsi kylmän kylvyn!" Tämän sanottuaan kala läiskäisi valtavalla pyrstöllään niin lujaa, että siitä roiskahtanut vesi vei Sanzangin ja kaikki hänen tavaransa ja pyhät tekstinsä jokeen. Aivan lähellä oli kalastaja, joka poimi hänet nopeasti veneeseensä, mutta vahinko oli jo tapahtunut: pyhien tekstien muste oli liuennut virran vietäväksi.
Saavuttuaan tyhjin käsin kotiin Sanzang oli todella harmistunut. Kaikki hänen monien vuosien ponnistelunsa olivat menneet hukkaan vain siksi, että oli unohtanut kalan pyynnön, ja näin tullut ansaitustikin paiskatuksi veteen. Harmi ei tuntunut päivien saatossakaan haihtuvan. Mieltään rauhoittaakseen hän päätti vuolla puusta kalaa muistuttavan veistoksen purkaakseen siihen harminsa ja kiukkunsa lyömällä sitä päähän pienellä puisella nuijalla. Ihmeekseen hän huomasi, että aina päätä lyödessään kalan suu aukeni, ja sieltä tuli ulos yksi kirjainmerkki. Tästä ilahtuneena ja innostuneena munkki alkoi lyömään puukalaa aina kun hänellä oli aikaa. Muutamassa vuodessa oli hän saanut koottua kirjainmerkeistä takaisin kaikki menettämänsä pyhät kirjoitukset.
Maljasta, ja siitä kuinka unohdettujen henkien pelastusoperaatio alun perin alkoi, kerron myöhemmin :-)
Syksyllä 26.9.2022
Syksy on saapunut, joten kesää muistellen pieni muistelohetki lienee paikallaan. Myös iltojen pimeneminen ja päivien lyheneminen lähentävät kirjoituslaitteen kanssa. Valoisana aikana ja kun on lämmintä, ei näppäimistö tule aina välttämättä ensimmäisenä mieleen :-)
Metsä Qigong Kesäleiri pidettiin kesäkuun toisena viikonloppuna klassisesti Vesannolla. Säät suosivat, ja harjoituksia voitiin tehdä sisällä ja ulkona. Ohjelmassa oli traditionaalisia ja modernempia Daoyin harjoituksia, hieman Neidan - sisäisen eliksiirin harjoituksia ja muistaakseni hieman mielikuvamatkailuakin. Kun Daoyiniin usein yhdistetään Tu Na -hengitysharjoituksia, ja vähän istuttiin unohduksessakin, niin kaikki Tsumura Sensein ohjaamat Qigong tyylisuunnat käsiteltiin eri asteisesti.
Daoyin - liikkein, venytyksin ja mielikuvaa käyttäen energian kanssa työskentely
Tu Na - tyhjennetään vanha ja otetaan tilalle uutta; hengitysharjoitus siis
Jing Gong - hiljainen harjoitus
Cun Si - mielikuvamatkailu
Neidan - sisäisen eliksiirin kasvattaminen
Suurin osa Qigong harjoituksista, hyvinkin yli 90% on daoyin tai tu na menetelmiä, sekä niiden yhdistelmiä. Varsinkin qigong maailmaan juuri saapuvalle ne ovat terveellinen, turvallinen ja nopeasti hyödyn tuottava tapa aloittaa. Niinpä myös nyt kun Sisä-Savon kansalaisopiston puitteissa alkoi Qigongin vetämiseni Suonenjoella, niin Baduanjin, kahdeksan osainen silkkibrokadi olikin Shuaishou heilutusten ja Xinfen Zhi hengitysten jälkeen jotenkin itsestään selvä aloitussarja.
Itseasiassa en varmaan osaisi edes aloittaa treeniä ilman käsien heilutuksia. Jotenkin mielessäni yhdistän sen japanilaisten Shinto pyhäkköjen 鳥居 Torii portteihin. Torii eroittaa pyhän alueen maallisesta, ja joskus portin alittaessaan voi tuntea kuin kevyen sähkön ympärillään. Samalla tavalla shuaishou erkauttaa harjoittelijan jokapäiväisestä maailmasta, ja saattaa auttaa johtamaan häntä syvemmälle energiamaailmaan. Suosittelen harjoittelijalle myös erityisen treenipuvun hankkimista, vaatteen, jota käytetään vain harjoituksissa. Jo sen päälle pukeminen siirtää harjoituksien suuntaan ja siten valmistelee irtautumista hetkeksi tavallisista päivän pyörteistä, Itse ajattelen, että harjoitusten Gong Fu - niistä kertynyt hyöty - sisäistyy osin myös harjoitusasuun.
Qi:tä voi pakata myös esim. esineisiin. Muun muassa tämä oli osana aiheista heinäkuun lopulla Vesannolla pidetyssä neljännessä Neidan Symposiumissa, jossa käsiteltiin sisäisen voiman ja shamanististen harjoitusten yhteyttä. Kulttuuriantropologi ja Länsi-Siperialaisen Hanti-mansi shamaanitraditioon adoptoitu asiantuntija Anzori Barkalaja oli pääroolissa, ja minä häthätää viikon kurssilta Viljandista saapuneena tein oman pienemmän osani.
Ennen juhannusta heti Kesäleirin jälkeisenä viikonloppuna oli myös Seitai Shiatsu tapahtuma jälleen Vesannolla. Muutama kauempaa tullut oli läsnä koko väliviikonkin; kävimme heittelemässä kiviä pellolta ja teimme pölkkyjä kevväämmällä kaadetuista puista. Kaiken muun tekemisen ohella pölkkypino joutui odottamaan transformaatiotaan halkopinoksi aina syyskuun alkuun asti.
Eli kaikin puolin kiva kesä :-)
6.4.2022
Pieni Hetki Kyotossa
Usein kun haemme kätevää sinne tänne liikkumista varten vuokrapolkupyörät, 40€/kk, saatamme saada toimitsijalta ihailua lähenevää ihmetystä puhuvan katseen. Vuokrauspaikan jäsenkorttini numero on ehkä vanhin vielä käytössä oleva, ja varmaan ainoa pahvinen laatuaan. Muut ovat kaikki jo internettiyttäneet jäsenyytensäkin, kun itse olen sen verran vanhoillinen, että roikun muinaisjäänteessäni kiinni kuin fossiili luissaan.
Syksyn vaahteranlehtien väri on mykistävän kaunis, ja varsinkin Kyoton temppeleiden puutarhoissa niiden sävy sammalten kanssa hiljentää mieltä huomaamatta zen-hiljaisuuteen. Parempaa syytä syksyiseen reissuun ei olekaan, yhtä hyviä tosin useita. Yleensä asuimme Tsumura Sensein luona tilavassa asunnossa Horigawa-Kuramaguchissa, mutta hän oli jo tuolloin muuttanut Kobeen lähemmäksi poikaansa Taichia. Halusimme kuitenkin viettää Japanissa oloaikamme temppeleistään tunnetussa entisessä kotikaupungissani, jonka paikat, ajat ja tavat olimme jo oppineet tuntemaan.
Oli tavallista rauhallisempi matkaajakausi, ja erään buddhalaisen temppelin omistama talo oli vapaana vuokrattavaksi. Se oli kyllä ollut varattu, varausmaksut maksettu ym, mutta varauksen tehneen turistiryhmän matka jostain mistä lie syystä peruuntui ja olimme oikeassa puhelimessa oikeaan paikkaan ja aikaan. Otimme iloisina tarjouksen vastaan: neljä huonetta, keittiö, wc ja kylpyhuone, aivan luksusta! Ja aivan upea sijainti! Kyoton kokoisessa miljoonakaupungissa liikkuminen paikasta toiseen saattaa olla kovinkin aikaa ja vaivaa vievää. Asumiskulut, vuokrat, tonttihinnat ym. ovat suoraan yhteydessä paikan kulkukätevyyteen. Meidän sen kertainen kotimme oli muutaman kävelyminuutin päässä Kyoton metron päälinjan Kuramaguchi asemalta, kuvaannollisesti voisi sanoa, että se sijaitsi lähes kaiken naapurissa.
Hienona lisäetuna asuntoon kuului mahdollisuus osallistua päämunkin vetämään temppelin aamumietiskelyyn. Heräsin aikaisin, jätin Ellun katsomaan unensa loppuun, ja hipsin kadun toisella puolella sijaitsevaan temppeliin. Siellä sain eteeni paperin, jossa oli himmein rajaviivoin lootuksen kukalla istuvan Maitreya Buddhan muoto. Aamun aluksi se tuli viivata ääriviivoja pitkin tummemmalla kynällä uudestaan. Tein työtä käskettyä, onnistuin mielestäni aika hyvin, ja palautin paperin samalla tunteella, kuin viimeeksi kansakoulussa alaluokilla viedessäni opettajalle valmistuneen tehtävän. Tämän jälkeen oli varsinainen aamuhartauteen kuuluva sutran lukeminen ja mietiskely, ja lopuksi vapaamuotoinen keskustelu munkin kanssa erilaisista aiheeseen liittyvistä asioista. Vielä ennen lähtöä sain rajaamani buddhan kuvan takaisin, ja samalla oivan tilaisuuden kysyä toimituksen merkitystä. Vanha munkki mietti kovasti päätään raapien ja sanoi vihdoin: "itse asiassa en oikein tiedä. Ehkä sillä on varmaan jotain merkitystä että kuinka hyvin piirtää. Tai sitten sillä saattaa olla muitakin syitä."
Jo valmiiksi valoisa aamuni tuntui tulevan entistä valoisammaksi :-)
15.2.2022; Hieman hiukkasista
Kerran meitä Elenan kanssa haastateltiin Töölönlahden puistossa. Ihminen oli tekemässä graduaan, ja Qigong liittyi siihen melkoisen vahvastikin. Juttelimme melko pitkästi, ja tapani
mukaan vastailin kysymyksiin laajasti alhaalta aloittaen Tsumura Sensein kanssa oppimallani tavalla. Moni länsimaalainen mieli, kuten omanikin, lankeaa siihen kuoppaan, eikä osaa odottaa linjan loppuun :-) No, pärjäsimme kyllä ja hän kyseli sitä sun tätäkin, ja niin melko tovi vierähti lämpimällä puiston penkillä.
Haastattelija tekstin mukaan näytti miettineen, kuinka yritän löytää vahvistusta tieteestä siihen qigongnäkemykseen joka minulla silloin oli. Ymmärsi täysin väärin sentään. Ilmeisesti minäkin hänet, koska ajattelin, että rinnastaminen tieteeseen helpottaisi hänen teologista näkemystään.
Eksakti tiede viittaa tarkkaan tietämiseen. Tunnetaan maapallon ikä melko hyvin, etäisyys auringosta, auringon ikä, kuinka aurinko ja aurinkokunta muodostuivat etc. Universumin ikä sanotaan tunnettavan ja koostakin puhutaan, puhutaan galaksien muodostamista ryhmistä; Laniakea on nimi, joka on annettu galaksien superrykelmälle, johon meidän Linnunratammekin kuuluu. Sivunuottina sen verran, että Lani a Kea, Taivas ja Maa, on myös lainelautailu paikka Oahu saaren pohjoisrannalla Hawai´illa, jossa talvikauden aallot saattavat nousta mykistäviin mittasuhteisiin. Minäkin siellä äimistelin aikanani luonnon voimia, ja sain muutaman mahtavan matkankin upeiden aaltojen kannattelemana. Mutta takaisin aiheeseen, joka ei ole vielä minullekaan kunnolla selvinnyt :-)
Oikeastaan aloitin tämän lausekerykelmän kiinnostuksestani muoneihin, leptoneihin kuuluviin alkeishiukkasiin, joiden ei ajatella rakentuvan osasista, vaan olevan ns.peruskamaa. Meille niitä pulpahtaa mm. energialatautuneiden kosmisten hiukkasten törmätessä ilmakehämme harvoihin atomeihin sen verran usein kuitenkin, että jokainen minuutti kymmenisen tuhatta muonia osuu joka neliömetrille täällä maan päällä. Myös niille, joita sinä juuri nyt valtaat; olet muonien läpäisemä abuut 166 kertaa sekunnissa, joka on vain niin vähän. Nimittäin joka sekunti jokainen neliösentti planeetallamme, sinun senttisi mukaan luettuina, on noin kuudenkymmenenviiden-tuhannen miljoonan; 65.000.000.000 neutriinon kulkuväylänä. Omalla tavallaan mykistävää. Tsumura Sensei kerran piti mahtavan luennon hiljaisuudesta ja sen kahdesta perusmuodosta. Hänen sanoillaan voisi todeta, että vaikka istuisi kuinka hiljaa unohduksessa, niin neutriinojen liikettä emme pysäytä millään. Annetaan niiden mennä hujauksessa läpi meidän ja planeettamme, jatkamaan matkaansa sinne, minne kaikki neutriinot menevät. Tosin sinnekään ei niiltä kauaa menisi. Erityisrelatiivisuudesta johtuen tuolla nopeudella kulkeissaan niille suhteellinen aikavääristymä olisi äärimmäistä. Jos jotkut niistä olisivat peräisin vaikkapa 1,5 miljardin valovuoden etäisyydeltä, niillä menisi alle kaksi päivää koko matkaan oman näkemyksensä mukaan :-)
Eksakti tarkoittaa tarkkaa, silti kuitenkin nykytietämys aineen pienimmistä rakennuspalikoista lepää epävarmuuden päällä. Lapsena opin, että atomin ytimessä on jokin määrä protoneja ja neutroneja, riippuen mitä ainetta se on, ja että sitä kiersi elektronit aivan kuin planeetat aurinkoamme. Mutta ei, Heisenbergin epävarmuusteoria ns. eksaktin tieteen pohjalla kertoo, että elektronin paikkaa ja/tai nopeutta ei voida tarkalleen määrittää. Se ei riipu edes mittauslaitteiston tehottomuudesta, vaan siitä, että sellaisessa universumissa elämme. Itse asiassa on olemassa häviävän pieni, mutta ei-nolla mahdollisuus, että minkä hyvänsä atomin jokin elektroni saattaa todella pienen hetken sijaita tuntemamme universumin reunalla. Siis vähän kuin käpäistä siellä, ja pompahtaa takaisin tänne kavereidensa luo päivätöihinsä.
Muonia tutkiessaan tieteen tietyt haarat uskovat törmänneensä mahdollisuuteen löytää väylä täysin uuteen fysiikkaan; vielä tuntemattomaan universumiin. Aika näyttänee senkin, aivan kuin aika näytti 1800 luvun lopun tieteelle, että kaikki ei olekaan vielä ihan selvää, kun kvanttifysiikka muutti todellisuuden silloin uskotun muodon.
Ei, nykyisen tiedemaailman teorioita pohdiskellessani en yritä vahvistaa omaa näkemystäni asioista niinkuin luulen näkeväni niiden olevan. Enemmänkin mietin muinaisia viisaita, jotka tuntuvat kulkevan nykytieteen edellä.
Luonnollista
Uudesta työhuoneestani on kymmenisen metriä järveen. Näin tyynenä ja lämpimänä päivänä kun hyttysetkin ovat jostain syystä lomalla, on kiva pitää ovea ulos auki. Laineiden liplatus venepaikkaani vasten ikään kuin kantaa veden energiaa sisään huoneeseen, ja vesi minussa tuntuu kuin vastaavan niiden kuiskailuun, samalla kun rannan puut lisäävät oman nuottinsa sävelmään.
Joku kyselikin minulta, että miksen kaada vähän puita edestä, niin näkyisi järvi paremmin. Kun lähden rannasta veneellä, voin nähdä järveä niin paljon kuin haluan. Jos jaksaa soutaa tai bensaa ja aikaa riittää, niin rantaviivoja pitkin saisi mennä yli 6000km; sama kun soutaisi New Yorkiin. Miksi sen takia kaataisin eläviä puita, jotka aivan kuin minäkin pakertavat elämänsä eteen siitä nauttien?
Muinaisten mestarien elämässä tärkeä osa oli löytää harmonia ympäristön kanssa. Ei väkisin muuttamalla sitä vain omiin tarpeisiinsa sopivaksi, vaan yhteiselää kaiken muunkin kanssa. Tietysti ihminen väistämättä jättää jälkensä kaikkeen, mutta kaikessa voi soveltaa wu wei:n, tekemättömän tekemisen tietä siten, että omat jäljet sulautuvat osana luonnon kokonaisuuteen ja jatkavat sen tietä eteenpäin. Eräs Qi Gongin ja Taolaisen sisäisen alkemian tunnetuimmista mestareista, Ge Hong, kaatoi teini ikäisenä polttopuita vaihtaakseen ne muinaisten tekstien opiskelua varten tarvitsemiinsa kirjoitussiveltimiin ja paperiin. Myöhemmin hän nimitti itseään ”käsittelemättömäksi puuksi” ja hänen kirjoissaan annetaan mm. ohjeita millä tavalla ja millaisille hengille tulee osoittaa kunnioitusta luonnossa kulkiessaan.
Kalevalassa Tietäjän iän ikuisen; Väinämöisen venettä varten puunkaatoon ryhtyvä ”Pellervoinen, pellon poika, Sampsa poika pikkarainen” kyselee puilta itseltään, mistä saisi parasta puuta. Haapa kertoi tulleensa matojen syömäksi, honka puolestaan valitti runkonsa olevan ”huolainniekka”, täynnä vioittumia niin, että korpit ja varikset olivat useammankin kerran keikkuneet sinä suvena oksillaan. Tammi oli toista puuta ja taiten vastaeli: ”On vainen minussa puuta, emäksi yhen venosen”.
Kesäkuun alussa pidimme jo traditioksi muodostuneeseen tapaan Metsä Qigong viikonlopun Vesannolla. Shinrin Qigong – Metsä Qigong on oma itsenäinen menetelmä, ja vielä lisäksi Chanmigong – Salainen Zen Harjoitus ohjelmassa on oma alueensa metsään liittyviä harjoituksia. Mestari Zhang Yu:n Wai Dan Gong – Ulkoisen Eliksiirin menetelmässä sulaudutaan ympäröivään universumiin; ei ulkopuolelta katselijana vaan yhdessä kokijana. Esimerkkejä on monia, ja kaikkia yhdistää se, että niissä pyritään saavuttamaan erottelematon yhteys kaiken kanssa, myös oman, luonnolliseksi mieleksi kutsutun minän kanssa.
Kyudo – Jousen Tao Mestarini Kinoshita opetti, että kun harjoituksessa vihdoin tullaan hetkeen, jolloin jousi tulisi laukaista, sitä ei tietoisesti tehdäkään, vaan tyhjennetään mieli Mu -tilaan, ei minkään olemisen tilaan. Kun Mu saavutetaan, kaikki harha palaa todelliseen muotoonsa, ja siitä muodostuneen tyhjyyden takaa nousee Luonnollinen Mieli, jonka kautta laukaisu tapahtuu. Za Zen tarkoittaakin istuen tehtävä Zen, kun Kyudo on vastaavasti Ritsu Zen; seisten tehtävä Zen.
Jotenkin tästäkin on mielestäni pääteltävissä, että läheinen suhde luontoon tekee ihmisestä luonnollisemman, ja edesauttaa oman itsensä tuntemisessa. Sanoohan vanha viisaus yli 3500:n vuoden takaa Luxorin Temppelin aloittelijallekin avoimena olleelle ulkoisessa osassa ”Keho on Jumalan Talo”. Edistyneemmille tarkoitetun sisäisen pyhäkön kirjoitus tarkentaa tätä sanoin: Ihminen, tunne itsesi, ja olet tuleva tuntemaan Jumalat.
Maasta Metalliin
Maa vaiheen, ns. maaelementin aikana kaikki tuntuu olevan rauhallisessa tasapainossa. Loppukesän ilta, vaikka hämärtyy aikaisemmin ja saattaa olla hieman viileämpikin, tuntuu jatkuvan hiljaisuudessa pitempään kun keskikesän aktiivisempana aikana, jolloin täysi yang hallitsee. Kesän loppupuolella tulee tasapainon aika, jonka aikana Tuli pikkuhiljaa hiipuu ja sen energia pehmenee muuttuen Maan energiaksi.
Tänä aikana ei yin eikä yang hallitse; sen sijaan ne ovat optimaalisessa tasapainossa. Tämä on kierron käännekohta, tasapainopiste kevään ja kesän yang energioiden ja syksyn ja talven yin energioiden välillä. Viisi Elementaali Energiaa ovat sovussa ja harmoniassa, antaen helppouden, hyvinvoinnin ja täydellisyyden tunnetta. Loppukesän Maa energian vaihetta kuvataan osuvasti kappaleessa ”Summertime, and the living is easy…” Sen väri on keltainen, auringon ja maan väri ja ihmisessä se liittyy vatsaan, pernaan ja haimaan, jotka ovat keskellä kehoa ja ravitsevat koko järjestelmää. Jos Maa energia on riittämätön, ruoansulatus heikkenee ja koko elimistö joutuu pois tasapainosta riittämättömän ravinnon ja elinvoiman takia.
Kun kesä kulkee syksyyn, Maa energia muuttuu Metalliksi. Metallivaiheen aikana energia alkaa jälleen tiivistyä kokoon ja vetäytyä sisäänpäin varastointia varten, aivan kuten kesän sato korjataan säilöön syksyllä talvea varten. Tarpeeton on poistettu, kuin akanat jyvistä, ja vain olennainen säästetään kun valmistaudutaan talven Vesi vaiheen varalle. Jos sadonkorjuu epäonnistuu tai jää pieneksi, talven ajaksi ei ehkä ole riittävästi energiaa, että voisi luoda vahvan ja terveellisen Puu vaiheen joka talvea seuraa. Metallin energia säätelee keuhkoja, jotka ottavat ja säilyttävät energian hengitetystä ilmasta ja poistavat jätteet verestä, sekä paksusuolta, joka eliminoi kiinteät jätteet säilyttäen ja kierrättäen vettä. Sen väri on valkoinen, puhtauden ja ydinolemuksen väri.
Syksy on retrospektiivinen ja meditatiivinen kausi, aika luopua vanhasta ihosta ja liiallisten, kesän aikana kertyneiden ulkoisten kiintymyksien ja tunteiden taakasta; samoin kuin puut pudottavat lehtensä. Tämän energian vastustaminen pitämällä väkisin kiinni vanhoista mieltymyksistä voi aiheuttaa melankoliaa, surua ja ahdistusta, jotka ilmenevät fysiologisesti hengitysvaikeuksina, rintakipuna, iho-ongelmina ja vastustuskyvyn heikkenemisenä. Flunssa, vilustuminen ja muut hengitystiehyeiden vaivat ovat esimerkkejä estetystä Metalli energiasta, joka liittyy keuhkoihin. Aivan kuin Metalli on Tulella jalostettua Maata, niin myös syksy on kausi, jolloin uuttamalla ja ja jalostamalla keskeisiä kesän aktiviteettien ja kokemusten oppeja voidaan ne muuttaa talven hiljaiseksi viisaudeksi.
Pohjoisessa Suomessa vuodenajan vaihtelut tulevat päivittäisissä toimissa selkeästi esiin. Pian kevätpäivän tasauksen jälkeen päivät tuntuvat kuin ottavan kirin kohti kesää, ja yö jää kauaksi taakse. Pitkälle keskikesän jälkeenkin tuntuu, että aurinko on muuttanut pysyvästi taivaalle, eikä unikaan tunnu niin tarpeelliselta. Muistan kun ensimmäisen kerran olin kaamoksen aikaan pohjois Lapissa, Inarissa Muddusjärvellä. Lähdimme ystäväni Hermannin kanssa laittamaan juomuksia, eli verkkoja jään alle pyytämään. Otimme hänen moottorikelkkansa ja laitoimme puisen, pitkän reen sen perään, jolla kuljetimme tarvittavat tavarat parin kilometrin matkan jäällä hyvään kohtaan. Nukuin reessä koko matkan. Sain tehtäväksi kaivaa kolmesta kohtaa lumen pois jään päältä, jonka jälkeen nukuin hangessa, kunnes sain taas uuden tehtävän, jonka jälkeen taas nukuin. Eikä edes väsyttänyt. Mutta kaamoksen keskipäivän sininen hämärä vaikutti sillä tavalla, ja tuntui täysin luonnolliselta olla hereillä vain kun piti tehdä jotain; muun ajan olin tyytyväinen paikkaani hangessa
Kesästä kohti syksyä – Tulesta Maahan
Elokuu lähenee puolta väliä ja väkisin välillä mieleen hiipii miete että kuinka sen kesän oikein sitten kävikään.. Toissa aamuna oli kahdeksan astetta lämmintä, ja sitäkin edelsi useamman päivän sateinen, viileä ja jopa melkein pimeä kausi. Lukemaankin joutui välillä valojen kanssa keskellä päivää. Vain kaksi viikonloppua enää ja onkin jo syyskuu, vaikka joku tuossa kylillä käydessä kuuluikin tapailevan vanhaa hitti-iskelmää ”vielä on kesää jäljellä”…
Omakohtaisista tuntemuksista ja mieltymyksistä riippumatta luonnossa muutokset tapahtuvat omia ratojaan, niin päivittäiset pienemmän taivaan kuin laajemmat suuremman kierron vaihtelutkin. Muinaiset puhuivat Viiden Vaiheen Hyveistä, ja kuinka niiden noudattaminen edesauttaa terveen ja pitkän iän saavuttamisessa.
Kesällä on hyvä tehdä harjoituksia jotka tukevat sydämen ja verisuonten toimintaa, koska kesä on tuli-vaiheen aikaa ja tuli hallitsee sydäntä ja myös verenkiertoa. Sosiaalisuus kuuluu myös kesän aktiviteetteihin; ei ihmekään että ihmiset kokoontuvat yhteen syömään ja saunoilemaan ja yleensä tapaamaan tuttaviaan ja pitämään hauskaa juuri kesäisin.
Suuren Taivaan pyörä pyörii ja kesän jälkeen siirrytään maa-vaiheeseen. Tämä kaksijakoinen vuodenaika näkyy ”intiaanikesänä”; syksyn lämpiminä ja valoisina päivinä; kuin jatkettuna kesänä. Toisaalta taas se viittaa läpi vuoden tapahtuvaan muutoksen aikaan; kun talvi sulaa kevääksi, kevät kasvaa kesäksi ja niin edelleen.
Maa yhdistetään pernaan ja vatsaan, siten myös oikea ruokailu korostuu maa-vaiheen hallitsemana aikana. Perna ja vatsa ovat kuin ihmisen terveyden juuret. Kun niiden energiataso vähenee, tuntee itsensä voimattomaksi, ei-mitään aikaansaavaksi; huolien ja murheiden tummat pilvet tuntuvat silloin täyttävän taivaan ja on kuin koko maailma lepäisi harteilla. Silloin on hyvä syödä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä rauhallisesti kiirehtimättä. Mieluimmin vielä ystävien kanssa ja levätä hyvin aterian päälle. Kevään ja kesän kasvun ja kypsymisen aika on siirtymässä sadonkorjuun ja varastoinnin puolelle. Niin myös energiataso ihmisen pienemmässä taivaassa mukautuu vastaanottamaan alenevan yangin muutosta kohti nousevaa yiniä.
Sanotaan että rauhallinen kävelylenkki ruokalevon päälle vahvistaa ruoansulatusta. Kiinan ehkä tunnetuimman lääkärin Hua Tuon jo pari tuhatta vuotta sitten kehittämä harjoitus Wu Qin Xi – Viiden Eläimen Leikki sopii hyvin harjoituksena näille muutosten ajoille. Liikesarjan karhun rauhallinen ja maanläheinen kävely vahvistaa pernaa ja voisikin olla koko kehomielelle hyväksi välillä löytää itsensä karhuna metsässä…
Meillä Pohjolassa luonto säätelee omalta osaltaan toimintaa. Kerran kysyin Kiinassa jo edesmenneeltä Mestari Wang Song Liniltä milloin hänen juuri opettamiaan harjoituksia olisi paras tehdä. Hän vastasi, että aamuisin ja iltaisin auringon nousun ja laskun aikaan luonnon energia virtaa tasaisemmin ja rauhallisesti levittyen, jolloin se on myös meille ihmisille helpompi ottaa vastaan. Hän suositteli ainakin aluksi harjoittelemaan silloin. Mestarilla oli hauskaa kun selitin, että silloin meillä Suomessa kesällä jää aamu ja iltaharjoituksen väli suhteettoman pitkäksi kun taas talvella toisin päin. Viisaana hän neuvoikin harjoittelemaan pohjoisessa silloin kun tuntuisi parhaalta. Vuodenaikaan sopivien harjoitusten valinnassa tämä neuvo sopii hyvin. Kehokin osaa kertoa oman näkemyksensä kun antaa mahdollisuuden siihen.
Huang Di Nei Jing – Keltaisen Keisarin Klassikossa sanotaan muinaisten eläneen pitkään ja onnellisina koska he noudattivat viiden vaiheen hyveitä elämällä luonnon kierron mukaan. Keväällä kylvetään, kesällä kasvaa ja sen jälkeen on aika kerätä saavutettu sato ja varastoida se pimeää ja hiljaista kautta varten. Mutta vielä on kesää jäljellä ja intiaanikesäkin tulossa!
Puu Energian vaihe
Tavallinen metsän puu kuvaa hyvin siihen liitettyä energian Puu vaihetta. Koko elämänsä ajan puu kasvaa. Se on paikalleen juurtunut olento, joka jatkuvasti kurottaa ulos ja ylös, alas ja sisään. Se on taipuva, joustava ja antaa periksi tuulelle, mutta on silti vahva ja kestävä, kantaen samalla historiaansa mukanaan renkaissaan. Puun juurtunut yhteys maan kanssa ja kasvu kohti taivasta kertoo sen mielen, kehon ja hengen yhteydestä, aivan kuin maan ja taivaan yhteys on ihmisessä.
Ihminen koostuu energian viidestä vaiheesta, viidestä elementistä, joten olemme osaltamme myös elementti Puu. Kun ihminen kukoistaa kuin puu, hänen sisäinen voimansa on vahva, terve ja selkeä. Myös ihmisellä on juuret ja kasvu, samoin myös ihminen on joustava ja vahva, ja kuljettaa uuden elämän siemeniä vuodenaikojen kierron mukana elämässään eteenpäin. Puun epätasapaino voisi ilmetä ihmisessä olemalla fyysisesti poissa tasapainosta, kuin puu, jonka juuret olisi vedetty irti maasta; poissa kosketuksesta lähteeseensä ja hämmennyksissä. Entäpä puu, joka on lopettanut kasvun? Ilmenevät oireet voivat olla minkä tahansa tyyppisiä raajojen vaivoja, kuten halvaantumista ja niveltulehdusta, ajatusten ja tunteiden monimutkaisuutta, tunteiden tukkeutumista, ahdistavia painajaisia, vatsakipuja ja kouristuksia. Entä jos puu istutetaan paikkaan, jossa se ei saa tarpeeksi ravintoa tai auringonvaloa? Raajat voisivat tulla heikoksi tai jäykiksi, runko menettäisi elinvoimansa, eikä elämää ylläpitävä elintärkeä energia voisi virrata.
Kevät on puun vuoden aika, syntymän ja uuden kasvun aikaa. Kevät antaa voimaa maailmalle, puulle ja ihmiselle olla täynnä elämää, kasvaa ja syntyä uudestaan. Energian virtaus kehossa on kuin keväisten purojen ja jokien vuolas virta, joka puhdistaa kaiken kertyneen roskan ja tukkeen tieltään. On kuitenkin heitäkin, jotka tuntevat, että kaikki heidän sisällään on kuihtunut, eikä enää tunnu löytyvän kipinää elämään ja uudelleen syntymiselle. Tällaisissa tapauksissa kevät ikään kuin pyytää tulla luoduksi ja haluaa tulla esiin roudan ja lumen alta. Jotkut sanovat, että heidän oireensa ovat pahimmillaan keväisin kuin minään muuna aikana, jotkut puolestaan, että kevät on ainoa aika kun he voivat hyvin. Kun katsoo luontoa kuin ihmistä, voi luonto itse antaa neuvoja kuinka palauttaa kokonaisvaltainen tasapaino.
Keväälle kuuluva sisäelin on maksa, joka on kuin sotastrategian ja suunnittelun taitava armeijan kenraali. Sappirakolla, sen energiaparilla, on paikkansa tärkeänä ja suoraviivaisena upseerina, jolla on hyvä arvostelu- ja päätöksentekokyky. Tässä tarkoitettu suunnittelu tapahtuu joka puolella ihmisen kehoa. Energian virtaus meissä tapahtuu saman suunnitelman mukaan. Kun tämä pysähtyy tai horjuu mistä hyvänsä syystä, ilmenee oireita, jotka osoittavat mitä on tapahtumassa. Esimerkiksi migreenin päänsärkyä saattaa esiintyä kun maksan energia on vaikeuksissa; kuin eräänlainen frustraatio koko systeemissä koska suunnitelmia ei ole laadittu, tai niitä ei ole noudatettu. Henkilö jolla on puu elementin epätasapaino, saattaa kuvata migreeniään sanoin ”päätä jomottaa niin ettei voi ajatella, suunnitella tai tehdä yleensä mitään.”
Sapen päätöksentekotoiminto on läheisesti yhteydessä suunnittelemisen kanssa. Varmastikin jokainen tietää jonkun, jolla on ylipääsemättömiä vaikeuksia tehdä päätöksiä jopa pienissä asioissa. Ei ole mahdotonta, että tämä kyvyttömyys osoittaa sapen epätasaista toimintaa. Teemme päätöksiä koko kehollamme kaiken aikaa. Jos jokin menee väärin tässä prosessissa, se näkyy oireina kaikissa puu elementtiin liittyvissä kokonaisuuksissa.
…”Qi Bo vastasi: Itä luo tuulen, tuuli luo puun; puu luo happaman maun, hapan maku vahvistaa maksaa; maksa ravitsee lihaksia, lihakset vahvistavat sydäntä ja maksa hallitsee silmiä. Silmät voivat nähdä Taivaan pimeyden ja mysteerin ja ne löytävät Taon, Oikean Tien ihmisten joukossa…” …”Yliluonnolliset voimat luovat tuulen Taivaassa ja ne luovat puun maan päällä. Kehossa ne luovat lihakset ja viidestä elimestä ne luovat maksan. Väreistä ne luovat vihreän värin ja nuoteista ne luovat nuotin chio; Ne antavat ihmisen äänelle kyvyn muodostaa huutavan äänen. Jännityksen ja muutoksen aikana ne suovat kyvyn kontrolliin. Kehon aukoista ne luovat silmät, mauista ne luovat happaman maun ja tunteista ne luovat kiukun…”
Henkilöllä, jolla on epätasapaino puu elementissä, on kiukun läsnäolo tai sen täydellinen puute mukana toimissaan. Liika kiukku vahingoittaa maksaa ja sappea. Se voi tarkoittaa jatkuvaa ärtymyksen tunnetta ja kuin veitsen terällä olemista muiden kanssa; tällainen henkilö on aina ensimmäisenä aloittamassa kinaa ja eripuraa, tai tuntee olevansa kiukkuinen itselleen ilman mitään havaittavaa syytä. Toisaalta epätasapaino voi ilmetä kyvyttömyytenä ilmaista kiukkua, tai turhautumisen ja sisäisen konfliktin tunteita. Terve ihminen kykenee tuntemaan ja ilmaisemaan kaikkia viittä tunnetilaa ja niiden variaatioita. Jokainen sairaus, siis energiavaiheen epätasapaino, on lähtemättömästi sidottu myös tunteisiin.
…”Maksa on Hun sielun asuinpaikka…sielu ja ihmisen henkiset kevyt asuvat maksassa… Keisari kysyi: mitä on Shen, henki? Qi Bo vastasi: Henkeä ei voi kuulla korvilla. Silmän täytyy olla kirkas ja sydämen avoin ja tarkkaavainen ja sitten henki yhtäkkiä ilmentyy ihmisen oman tietoisuuden läpi. Sitä ei voi kuvata suulla; vain sydän pystyy ilmaisemaan sen…”
Vanha viisas sanonta menee jotenkin näin: ”kukka, joka kasvaa maasta vaikka sementin ja asfaltin läpi ei tee sitä siksi, että pelkäisi tai vihaisi pimeyttä, vaan siksi, että rakastaa valoa”. Mutta päättäväisyyttä ja voimaa siihen tarvitaan! Kun sanotaan, että maksan tunnetila on kiukku, niin ehkä juuri tämän kukan kaltainen päättäväisyys ja positiivisella aggressiivisuudella eteenpäin pyrkivä voima kuvaa sitä parhaiten. Ja juuri nyt, keväällä, tämä voima on voimakkaimmillaan meidän käytettävissämme. Sitä voisi käyttää vaikkapa uuden aloittamiseen; toivomansa tulevaisuuden siemenien kylvämiseen
Seitai Shiatsu osa II: Kato Kiyoshi
Seitai ja Shiatsu 加藤式整体運動
Sana Shiatsu, kuten edellä jo ehdin esitelläkin, koostuu sormea ja painetta merkitsevistä kirjainmerkeistä; tosin shiatsuhoitaja usein käyttää käden muitakin kohtia, joskus myös jopa jalkojaan hoidon aikana.
Seitai menetelmä on laajan kirjoitelman arvoinen jo itsessään. Kirjain ”tai” tarkoittaa kehoa, ”sei” puolestaan järjestämistä ja oikealla tavalla olevaa. Seitai menetelmiäkin on monia. Jotkut ovat toiselle tehtävää kehotyötä, jotkut hengitysharjoituksia. Joissakin haetaan harjoituksin kehon spontaania liikettä ja energian kulun aktivointia. Näin Seitai Shiatsun voidaankin sanoa tarkoittavan erilaisin seitain ja shiatsun menetelmin kehon järjestämistä ja virittämistä oikeanlaisempaan kuntoon. Tekniikoihin kuuluu painelua, hierontaa, sivelyä, ravistamista, yurashi-heilutusta, venyttelyä, omakase-pitelyjä jne. Lisäksi hoidettavalle voidaan antaa kotiläksyksi mukaan esimerkiksi ruokailuohjeita sekä hengitys- ja liikeharjoituksia. Myös hoitajan omaan energiatasoon ja sen ylläpitämiseen kiinnitetään huomiota.
Kun otetaan huomioon seitai ja shiatsu sanojen yleisluontoinen merkitys ja menetelmien kattava, suurelta osin perinteisiin ja traditioon perustuva historia, on helppo ymmärtää, että niistä on olemassa lukuisia, toisistaan aika paljonkin poikkeavia menetelmiä, suuntauksia ja koulukuntia. Myöhemmin voisin kertoa muutamastakin niistä, mutta tässä ja näin aluksi lyhyehkösti esittelen omaa koulukuntaani, Kato Shiki Seitai Undo:a koska luonnollisesti tiedän siitä myös eniten.
Sento Yasushi sensein suosiollisella Hawai´ilta käsin kirjeitse tehdyllä esittelyllä uskalsin ilmestyä Seitai Shiatsu klinikalle mestari Katon valvovan silmän alle. Kirje tosin oli perillä jo jonkun aikaa ennen minua, mutta ilmeisesti jäänyt Kato senseille mieleen. Nimittäin Japaniin saavuttuani ja puhelimessa sovittuani, että tulen tutustumaan paikkaan, niin heti minut nähdessään sensei kysyikin, että olenko Kauko. Vastatessani myöntävästi, hän tiedusteli tulinko töihin. Sehän se oli ollut toiveena, ja kun ähkien muodostelin mahdollisimman puoltavaa lausetta, niin sensei sanoi: ”no mene vaihtamaan vaatteet”. Ähkin uudestaan ja sain sanotuksi että kävisikö maanantaina, kun perjantai oli jo iltapäivän puolella. Näin sovittiin, ja siinä pysyttiin. Maanantaina sitten seitsemäksi töihin ja viideltä kotiin. Lauantaisin töitä vain puoleen päivään ja sunnuntait vapaat. Periaatteessa…
Seitai Shiatsun ja Kato Shiki Seitai Undo:n kehittäjä Kato Kiyoshi syntyi v.1914 Ichinomiyassa, Chibassa. Parannuttuaan paastoamalla vakavasta sairaudesta, hän päätti ryhtyä opiskelemaan orientaalista hoitotiedettä setänsä Ootake Tokujiron luona Tokiossa. Lukuisien vaiheiden kautta, joista yksityiskohtaisemmin myöhemmin, hän lopulta perusti Osakaan Kenkou Saisei Kaikan – 健康再生会館 nimisen klinikan, jossa minä hänet silloin ensimmäistä kertaa tapasin. Siellä aloitin oppipoikana tieni seitai shiatsu menetelmään, jossa pyritään rentouttamaan keho ja mieli kehon sisäisen virtauksen tasapainottamiseksi ja vahvistamiseksi. Tarkoituksena on eri asteisten jännityksien purkamisen kautta antaa kehon omalle sisäiselle systeemille uutta potkua ja valmiutta palauttaa ja ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia koko sanan laajassa merkityksessä. Kenkou Saisei Kaikan tarkoittaakin Terveyden Palauttamisen Salia
Kaukon ja Shiatsun Historiasta; Kuinka kaikki alkoi. Osa 1.
Aloitin kehonkäsittelijäurani jo varhain. En tainnut olla vielä edes koulussa, kun tätini maksoi aina markan hakattuani nyrkeillä hänen selkäänsä. Meitä olisi ollut useampikin lapsi lyömässä, mutta minä kuulemma tein sen just hyvin.
Äitini suku on vanhaa parantajasukua ja niin kai sitten se oli tarttunut poikaankin. Vuosien karttuessa ja iän varttuessa lapsena aloitettu ammatti säilyi, sisältö vain laajeni useampaankin suuntaan.
Kuulin sanan Shiatsu ensimmäistä kertaa vasta tultuani Japaniin syksyllä 1977 oppimaan lisää sinne Kiinasta tullutta kamppailulajia Shorinji Kempoa, kiinaksi Shaolinsi Quanfa. Treenien väleissä auttelin opettajani Sakata Fumiyasun Finlandia ravintolassa Kyotossa mitä vähäisellä kielitaidollani kykenin. Olin kai paikassa enemmänkin imageen sopiva oikea suomalainen, kuin oikea työntekijä
Shorinji Kempo harjoittelun yksi osa-alue on nimeltään Seiho. Siinä pyritään kehon energiakanavistossa sijaitsevia pisteitä käyttämällä vaikuttamaan toisen tai oman terveyden- ja hyvinvointitilaan. Tästä erään asiakkaan kanssa keskustellessani yhdisti hän sen Shiatsuun, ja kun en sanaa tuntenut, selvitti hän sitä minulle sitten enemmänkin. Enteitä, enteitä; kahdeksan vuotta myöhemmin olinkin jo töissä Seitai Shiatsu klinikalla Osakassa.
Vasta noin kuusikymmentä vuotta ennen minua kuulivat japanilaisetkin ensimmäistä kertaa Shiatsusta, ainakin siinä merkityksessä kuin se yleensä nykyisin tunnetaan. Kuinka siihen päädyttiin, niin siitä hieman ensin.
Kirjoitustaidon leviäminen oli ehkä vielä suurempi yhteiskunnallinen mullistus kuin internetin tuleminen meidän aikanamme. Olemassa olleen teknologian ansiosta internet levisi huimaa vauhtia yli koko planeetan, kun taas kirjoitustaito oli aluksi vain harvojen ja valittujen hallussa, ja saavutti uusia alueita erittäin hitaasti. Tullessaan kirjoitustaito oli täysin uusi ilmiö; mitään sitä edeltävää ei ollut, ellei sitten luolamiesten seinämaalauksia voida pitää eräänlaisina kirjoituksina ja oppaina toisille metsästäjille, tai ehkäpä rukouksina jumalille ja hengille. Erilaisia kuvallisia viestejä oli varmaan käytetty, mutta yhtenäisten lauseiden ja tarinoiden luominen kenen hyvänsä luettavaksi oli mullistavaa. Vertauksena mainittakoon, että vanhimmat suomenkielen kokonaiset lauseet löytyvät vasta 1470 luvulta saksalaisesta käsikirjoituksesta Mijnna thachton gernast spuho somen gelen emijna daijda.
Alueella, jota nykyisin nimitetään Kiinaksi on kirjoitettu paljon meitä pidempään. Tosin Suomi oli vielä parin kilometrin paksuisen jäätikön peittämänä, kun tuolla lämpimämmällä seudulla kansat jo kasvoivat ja kukoistivat. Itseasiassa siellä jossain ovat kuulemma kansojemme yhteiset juuretkin. No, joka tapauksessa jo kauan ennen paperin keksimistäkin siellä kirjoitettiin. Kiinan vanhimpana löydettynä muotona pidetään Shang dynastian (n.1600-1100ea) aikaista jiaguweniä, joka kaiverrettiin kilpikonnan kilven käsiteltyyn sisäpintaan, tai isojen eläinten lapaluihin. Tämä muinainen kirjoitus löydettiin sanan mukaisesti apteekin hyllyltä. Aivan 1800 -luvun lopulla henkilö nimeltä Wang Yirong huomasi, että paikallisissa lääkekaupoissa myytävät lohikäärmeen luut olivat itse asiassa todella vanhoilla kaiverruksilla varustettuja luita ja kilpiä. Tähän päivään mennessä niitä on löydetty jo yli 150.000.
Monet näistä oraakkeliluiksi nimetyistä kirjoituksista käsittelevät ennustamista ja terveydenhoitoa. Eräässä kysytään oraakkelilta: voiko vastauksen etsijän vatsakivut hoitaa hieronnalla? Toisessa taas halutaan tietää, että kykeneekö naishieroja Zou parantamaan sairauden ja tulisiko hänet kutsua paikalle. Näitä tekstejä pidetään vanhimpina kirjallisina tallenteina orientaalisen hoitotieteen hierontamenetelmistä, joita myöhemmin yleensä ryhdyttiin kutsumaan nimellä anmo, ”painaa ja hieroa”. Sieltä kaukaa johtuvat myös Shiatsun juuret.
Kuuluisasta yli 2000v vanhasta Mawang Hautakummun arkeologisesta kaivauksesta löydettiin 1970 -luvun alussa Changshasta, Kiinasta muiden kulttuuriaarteiden ohella mainintoja anmo terapiasta sairauksien hoidossa. Tunnettu n. 1800v sitten Kiinassa vaikuttanut lääkäri ja mm. Viiden Eläimen Leikki nimisen Qigong harjoituksen luoja Hua Tuo käytti anmo:ta leikkauksen jälkeiseen palautushoitoon. Tang Dynastian (n.600-900) aikana Anmo oli laajasti käytössä. Viimeistään niistä ajoista lähtien siihen on sisältynyt myös elämää ravitsevia liike- ja hengitysharjoituksia, luun asettelua ja hoitavien yrttiöljyjen käyttöä. Tang dynastian aikaa pidetäänkin Kiinan kultaisena aikakautena, jolloin sen kulttuurivaikutus oli suurimmillaan ympäröivissä maissa. Tämän myötä myös anmo esiteltiin Koreassa, Japanissa ja muissa Aasian maissa, joissa ne kehittyivät omiin suuntiinsa. Japanissa sitä ryhdyttiin kutsumaan nimellä anma, ja se vakiinnutti asemansa japanilaisissa teate hoitomuodoissa.
Shiatsu on japanilainen sana, jossa shi tarkoitta sormea ja atsu painetta. Japanissa termi tuli yleiseen käyttöön v.1919 Tenpaku Tamain teoksen ”Shiatsu Menetelmä” myötä. Shiatsu on kehokäsittelymenetelmä, joka perustuu orientaalisen kansanperinteen hoitotieteisiin ja hierontaan, japaniksi anma, kiinaksi anmo.
Tsumura Sensein ja minun pitkä matka lyhyesti
Näin se alkoi
Tapasin Sensein ensimmäistä kertaa Asahi-kulttuurikeskuksessa Osakassa 1985. Työskentelin tuolloin shiatsuterapeuttina Mestari Kato Kiyoshin Kenkou Saisei Kaikan nimisessä Seitai Shiatsu klinikassa. Aamu ja iltapäivä hoitojen välillä oli ruokatauko ja jokunen hetki vapaa-aikaa senkin jälkeen, jonka monet meistä viettivät japanilaiseen tyyliin tasakattoisen hoitolan katolla treenaamassa erilaisia asioita. Eräs työkaverini, Kobayashi san, teki yleensä taiji harjoituksia. Eräänä päivänä kysyin häneltä tietäisikö hän missä voisi oppia Qigongia, johon hän vastasi, että hänen taiji opettajansa opettaa myös sitä. Hän neuvoi ottamaan edellä mainittuun kulttuurikeskukseen yhteyttä, ja sain sieltä tietää milloin seuraavat harjoitukset olisivat, ja ilmoittauduin mukaan. Muistan paremmin kuin eilisen, kuinka Sensei tuli luokkahuoneeseen rauhallisesti astellen verkkarit ja lenkkarit päällä. Hän näytti hieman yllättyneeltä nähdessään minut. Myöhemmin hän kertoi, että koska nimeni Kauko päättyy ”ko”, hän ajatteli että olisin tyttö. En ollut.
Ensimmäinen kosketus Sensein chikung-maailmaan.
Ensimmäinen qigong-harjoitus, jonka tein Sensein kanssa, oli Kamehebi – Kilpikonna Käärme menetelmä. Siitä lähtien vapaa-aikaelämäni muuttui. Aloin käydä hänen harjoituksissaan eri puolilla Kansain aluetta ja oppia hänen laajasta tietämyksestään qigongin eri näkökohdista. Harjoitan Kilpikonna Käärme menetelmää edelleen.
Yhteinen maailma-matka.
Eräänä päivänä kysyin Senseiltä, olisiko hän kiinnostunut tulemaan Suomeen opettamaan. Hän vastasi kyllä, ja siitä lähtien hän kävi täällä yli kuusikymmentä kertaa, ja vaikutti tuhansiin ihmisiin monin eri tavoin Suomessa, Virossa ja Saksassa. Positiivisen asenteensa ja ystävällisen auransa ansiosta hänellä on ehkä enemmän ystäviä kuin opiskelijoita, ystäviä, jotka jatkavat hänen opetuksiaan ja ylläpitävät hänen perintöään.
Kiinassa kävimme useita kertoja Sensein kanssa. Olimme Emei-vuorella, Tielissä Heilongjiangissa – Mustan Lohikäärmeen joella, Shanghaissa, Datongissa oppimassa taolaista alkemiaa jne. Minne ikinä siellä menimme, hämmästyin nähdessäni, kuinka kiinalaiset qigong-vanhimmat kunnioittivat häntä. Tsumura Sensein ansiosta minulla oli mahdollisuus tavata todellisia qigong-mestareita ja oppia aitoja menetelmiä. Kaikki hänen välittämänsä tieto ja taito on kuin aarre, jonka hän jätti taakseen kaikkien, ei vain omien opiskelijoidensa hyödyksi.
Olin myös Sensein kanssa, kun hän seisoi kahdeksantena henkilönä Tallinnassa Pikk Hermanin juurella ”Baltic Link” -ketjussa, kun 2.000.000 ihmistä liitti kädet yhteen Virosta Latviaan ja Liettuaan. Olimme laululavalla, kun yli 100 000 ihmistä lauloi spontaanisti kuorossa, ja myös silloin, kun seisoimme Toompean kukkulalla Viron parlamenttitalon luona odottamassa, tulisivatko tankit rikkomaan barrikadeja, samalla kun kaikki pidättivät henkeään. Sensei ja minä, me menimme todella monenlaisiin paikkoihin!
Ah, niin monia klassisia hetkiä, niin paljon muistoja ja niin paljon ihmisiä. Yli 30 vuoden aikana matkustimme kauas ja laajalle; vietimme aikaa junissa, lentokoneissa, busseissa ja autoissa; tutuiksi tulivat myös kesämökit, saunat ja hotellit eri puolilla maailmaa. Usein kun ajettiin Lappiin joskus yli 1300 kilometriä kerralla kysyin aina Senseiltä jotain joka kiinnosti, ja hän puhui aiheesta, kunnes nukahti. Sitten tankkaamisen ja lyhyen kahvitauon jälkeen matka jatkui, ja kysyin taas uudelleen ja kuuntelin. Lukemattomia keskusteluja kaikista kuviteltavissa olevista aiheista, lukemattomia tunteja opetusta ja oppimista! Ja tonnikaupalla herkullisia ruokia, joita en edes tiennyt, että niitä oli olemassa! Sensei oli mestarikokki!
Tästä päivästä ikuisuuteen.
Kaikki tämä on niin lähellä, ja tunnen edelleen Sensein läsnäolon. Suljen vain silmäni ja voin helposti palata mihin tahansa noista hetkistä ja kokea ne uudelleen. Jotkut Sensein opiskelijat täällä kysyivät minulta äskettäin, voisinko kirjoittaa muistokirjoituksen, sanoja Sensein muistoksi. Olin yllättynyt. Minulle Sensei ei ole vielä niin poissa
Kilpikonna ja Käärme 亀蛇 osa 2
Kiinalaisessa mytologiassa Kilpikonna symbolisoi taivasta ja maata. Sen kilpi on kuin yllä kaartuva taivaan holvi, ja sen alaosa litteä kuin maa. Kilpikonna esiintyy monissa vanhoissa tarinoissa; eräs vanhimmista kertoo kuinka Suuri Yu voitettuaan heimojansa uhkaavat tulvat, näki joesta nousevan mustan kilpikonnan, jonka kilvessä oli Loshu Bagua kuvio. Se kuvasi energian virtauksen ja muutoksen luonnetta universumissa ja siitä tuli perusta kiinalaisille ennustusmenetelmille. Kilpikonnan kilpiä on käytetty Suuren Yu.n ajoista asti ennustamiseen, ja siksi pidettiin selvänä, että kilpikonnalla oli kyky vaeltaa elävien ja kuolleiden maailmojen välillä. Muinaisessa orientissa oli vallalla myös ajatus, että koko maailma lepäsi jättiläismäisen kilpikonnan kilven päällä. Kilpikonnan on muutenkin pitkään ajateltu toimivan pysyvyyden elementtinä, koska se on niin kiinteässä yhteydessä maaperään. Kilpikonnien on myös uskottu syövän tulta ja siksi niiden hahmoja löytyy rakennuksien katonreunoilta suojelemassa taloja tulipaloilta.
Shang Di:n, Ylimmän Jumaluuden sanotaan myöntäneen kilpikonnalle yli 10.000 vuotisen elämän. Ei ihme, että sitä pidetään pitkäikäisyyden, muuttumattomuuden ja järkähtämättömyyden esikuvana. Kun kilpikonna on pitkän iän ja kuolemattomuuden symboli, käärme puolestaan symbolisoi lisääntymistä ja moninkertaistumista. Muinoin ajateltiin kaikkien kilpikonnien olevan naaraita, ja että jos ne halusivat lisääntyä, niiden oli pariuduttava käärmeen kanssa. Näin niiden toisiinsa kietoutuminen kuvaa pitkää ikää ja hedelmällisyyttä, sekä yinin ja yangin tasapainoa. Tästä tunnetusta kilpikonna ja käärme yhteen kietoutuneena kuviosta tuli Mystisen Soturin – Xuan Wu:n (玄武), Pohjoisen Suojelijan symboli.
Xuan Wu – Musta Soturi on jumaluus, joka tunnettiin jo esi-historiallisella, voimallisten shamaanien ajalla yli 6000:n vuotta sitten. Paljon myöhemmin, noin 3200 vuotta sitten hänestä oli muotoutunut ihmishahmoinen kivikautisten heimojen vaatteisiin pukeutunut takkutukkainen villi soturi. Xuan Wu on voimantäyteinen vahva jumaluus, joka kykenee ankariin rangaistuksiin sekä pelastavaan ja lunastavaan vapautukseen. Hänet kuvataan usein mustana kilpikonnana, joka hallitsee pohjoista ilman suuntaa. Yhteenkietoutuneet kilpikonna ja käärme ovat olleet muinaisista ajoista myös voimallisen tietäjän tunnusmerkki; shamaanin, joka pystyi taistelemaan voitokkaasti myös näkymättömän maailman pahoja henkiä vastaan.
Ehkä tunnetuimmassa orientaalisessa klassikotarinassa Matka Länteen – Xi You Ji – 西遊記 Xuan Wu on pohjoisen jumalkuningas, jota palvelee kaksi sotapäällikköä, Kilpikonna kenraali ja Käärme Kenraali. Jumaluudella oli temppeli Wudang vuorilla paikassa, jossa nyt sijaitsevat Kilpikonna ja Käärme vuoret Wuhanin lähellä olevan joen molemmilla rannoilla. Taolainen legenda kertoo Xuan Wu:n olleen prinssi, mutta sen sijaan, että olisi ottanut vastaan valtaa, hän mieluummin jätti kaiken saavuttaakseen Taon. Lopulta hän tavoitti kuolemattomuuden ja hänestä tuli jumaluus suojelemaan ja valvomaan pohjoista taivasta.
Toinen tarina kertoo edellä mainittujen kenraalien synnystä seuraavaa: Xuan Wu:n vielä tavoitellessa heräämistä todellisuuteen hänelle sanottiin, että hän ei voisi saavuttaa valaistumista, ennen kuin hän on poistanut kaiken ihmislihan itsestään. Koska hän oli koko ikänsä syönyt tämän maailman ruokaa, hänen vatsansa ja suolistonsa pysyivät inhimillisinä, yritti hän mitä hyvänsä. Eräs jumaluus tuli hänen avukseen ja vaihtoi nämä elimet jumalallisiksi. Kun ne oli poistettu Xuan Wu:n kehosta, niistä transformoitui kilpikonna ja käärme demonit, jotka alkoivat kylvämään kauhua ympäristössään. Jumalallisuuden saavuttanut Xuan Wu kuuli tästä, ja palasi lopettamaan nämä tuhoa tuottavat hirviöt, jotka hän oli tiedostamattaan laskenut irralleen maan piiriin. Demonit osoittivat kuitenkin katumusta pahoista teoistaan, joten Xuan Wu päätti antaa niille mahdollisuuden sovitukseen, eikä tappanut niitä. Ahkeralla opiskelulla ja harjoituksella hänen alaisuudessaan ne pystyivät sovittamaan väärinkäytöksensä ja näin niistä tuli Kilpikonna ja Käärme kenraalit, jotka avustivat Xuan Wu:ta tämän erilaisissa tehtävissä.
Itselläni on pienenä, mutta tärkeänä aarteena kuvakäärö, jossa punainen käärme kietoutuu mustan kilpikonnan ympärille. Wudangin Taolaisen Taiji-koulukunnan 13. Mestari kirjoitti minulle siihen Emei vuorella v.1988 qigong-kirjoituksella tekstin pyhimyksestä, joka istui syvässä unohduksessa joen rannalla. Alemmat jumaluudet seurasivat tätä etenevää mietiskelyä huolissaan, koska pyhimyksen selvästi ylivoimainen herääminen todellisuuteen oli ilmeistä. He pyysivät apua ylempää, ja eräs korkeampi henki lupautui häiritsemään mietiskelijää niin, että tämä joutuisi lopettamaan. Kaikkensa koetettuaan, ja kun mikään muu ei auttanut, henki lähetti nälän mietiskelijän kimppuun. Jumaluudet kohahtivat kun pyhimyksen keho liikahti, ja he jo ehtivät ilahtua hetkeksi. Mutta mietiskelijä, mielensä hetkeäkään häiriintymättä, otti kuin tyhjästä esiin veitsensä ja leikkasi sillä vatsansa ja suolistonsa irti heittäen ne jokeen. Niistä tuli Musta Kilpikonna ja Punainen Käärme, jotka suojelivat herääjää läpi pohjoisen taivaan kohti ylintä oivallusta.
Xuan Wu, mystinen Kilpikonna on Pohjoisen Suojelija. Hänen kunnioitettavia kumppaneitaan ovat 青龍 Qing Long – Turkoosi Lohikäärme, joka vartioi idässä, etelää valvova 鳳凰 Punainen Fenghuang, sekä 白虎 Bai Hu – Valkoinen Tiikeri, läntisen taivaan vahva suojelija.
Kilpikonna ja Käärme – Gui She
Otin ensimmäisen kerran osaa varsinaiselle Qigong tunnille v. 1985 Temmabashin Asahi kulttuurikeskuksessa Osakassa, Japanissa. Noin 70:n neliömetrin liikuntatila sijaitsi metroaseman päällä OMM kauppakeskuksen seitsemännessä kerroksessa erilaisten myyntipisteiden takana. Sinne oli kuitenkin helppo löytää perille kun jaksoi kysellä. Olin saanut työkaveriltani tietää, että hänen Taiji opettajansa ohjasi myös Qigongia, ja ilmoittauduin samantien puhelimitse mukaan. Olin tehnyt sitä omin päin vsta 1978, ja etsinyt jo jonkin aikaa paikkaa jossa voisin aloittaa säännöllisen harjoituksen. Saapuessani rekisteröintipöydälle huomasin etten ollut ainoa.
Kilpikonna on hyväenteinen ja pyhä eläin muinaisen orientaalisen mytologian mukaan. Vanhat tekstit kertovat, että 1000v vanhana se kykenee kommunikoimaan ihmisten kanssa. Viisi tuhatta vuotta vanhaa kilpikonnaa kutsuttiin nimellä Shengui, Jumalallinen Kilpikonna, ja yli 10.000v vanhaa Henkiseksi Kilpikonnaksi. Pitkäikäisyys onkin yksi sen merkittävimmistä piirteistä. Kiinan Qijiangista löydettiin 150 miljoonaa vuotta vanha kilpikonnan fossiili. Kuten kilpikonnakin, käärme on kuin muinaisjäänne muinaisesta matelijoiden aikakaudesta. Sen selviytymisen taustalla ajatellaan olevan sulava liikkuvuus ja notkeus, sekä sen yin aspektiin liittyvä lisääntymiskyky. Käärme luopui jaloistaan, ja siten kykeni piiloutumaan aluskasvillisuuteen ja louhoksiin, kilpikonna puolestaan jätti hyvästit liikkuvuudelleen ja rakensi kilven suojakseen aikakausien myllerryksiä vastaan. Käärmeen nahan luominen kuvaa myös jatkuvuutta ja transformaatiota; kykyä muuntua ja soveltua ajan vaativiin vaiheisiin.
Kilpikonna Käärme harjoitus on monipuolinen ja ilmentää liikkeissään nimikkoeläintensä elämänhalua uhkuvia luonteenpiirteitä rauhallisella olemuksella, pitkällä hengityksellä, notkeudella ja liikkuvuudella. Alussa syvärentoutetaan keho ja sisäiset energiakeskukset, jonka jälkeen keskitytään selkärankaan ja sen toimivuuteen. Harjoitukseen kuuluu myös koordinaatiokykyä edistävä osio, sekä syvemmälle luotaavia menetelmiä, jotka mahdollisesti saattavat herättää spontaania liikettä kehossa.
Harakkasilta
Prinsessa Zhinu, Lyyran taivaallisen tähdistön keisaritar-äidin tytär oli kuolematon, mutta silti aina joskus murheissaan. Varsinkin silloin kun hänestä tuntui siltä, että hän joutuisi elämään yksin ilman rakkautta koko ikuisuuden. Prinsessa osasi kutoa erittäin kauniita ja värikkäitä pilviä, ja se antoi hänelle tekemistä ja ajanvietettä huonoimpinakin päivinä.
Eräänä päivänä joukko hovineitejä pyysi jälleen taivaalliselta keisarinnalta lupaa laskeutua kuolevaisten maailmaan Bi Lian järvelle, jonka rannalla sijaitsevan lähteen vesi oli tunnettu siitä, että se kaunistaa ja nuorentaa. Keisarinna oli hyvällä tuulella ja sanoi lähtevänsä mielellään mukaan. Prinsessa Zhinu pyydettiin tulemaan myös matkalle iloisten neitojen kanssa ihastuttavaan maisemaan siniselle järvelle.
Maan päällä pienessä kylässä Länsirinteellä, ei kovin kaukana Bi Lian järveltä, oli talo, jossa asui lehmäpaimen Niulang. Jaettuaan veljensä kanssa vanhemmiltaan jääneen omaisuuden, hän oli muuttanut perintöhärkänsä kanssa rinteelle, jossa viljeli ahkerasti villiä maata joskus varhaisesta aamusta myöhään iltaan. Tuntiessaan olonsa yksinäiseksi Niulang katseli taivasta, pilviä ja tähtiä ja jutteli ainoan ystävänsä härän kanssa. ”Ah, härkäveljeni, ainoa kumppanini, taivaan pilvet ovat eri värisiä joka päivä. Ne ovat valkoisia, punaisia, keltaisia ja harmaita. Voikohan kukaan maan päällä osata tehdä niistä niin värikkäitä ja kauniita? ”
”Kuulepas härkä, onko taivaassa todellakin olentoja? Legenda kertoo, että värikkäitä pilviä kutovat taivaalliset neidot. Ovatkohan nuo neidot hyvinkin kauniita? Ovatkohan he myös iloisia ja ystävällisiä? ”
Päivästä toiseen Niulang kyseli näitä kysymyksiään härältä, joka oli niin vanha, ettei kukaan edes muistanut milloin se oli tullut perheeseen.
Eräänä päivänä härkä yllätti Niulangin täysin vastaamalla. ”Olet oikeassa, vanhat tarinat pitävät paikkansa. Kaikki nuo kauniit ja värikkäät pilvet ovat taivaallisten neitojen ja prinsessa Zhinun, taivaallisen keisarittaren nuorimman tyttären kutomia. Olen myös nähnyt monta kertaa, kun he ovat käyneet läheisellä järvellä viettämässä päivää ja uimassa.” Niulang luuli ensin jonkun muun olevan äänessä, mutta kun ketään ei ollut lähimaillakaan, hänen oli pakko uskoa että härkä oli juuri puhunut. ”Kuinka voit puhua, kaikkien näiden hiljaisten vuosien jälkeen!?” Härkä ei vastannut, mutta sen sijaan kertoi, että taivaallinen matkaseurue lentää paikalle jälleen seuraavana aamuna. Härkä neuvoi poikaa piiloutumaan ja katsomaan omin silmin.
Seuraavana aamuna aikaisin Niulang ja härkä lähtivät mökistään Bi Lian järvelle. Saavuttuaan paikalle Niulang huomasi, että lähteessä oli todella kristallinkirkas vesi, ja sitä ympäröivät rehevät vuoret ja henkeä salpaavan kauniit maisemat. Hän ihmetteli ääneen: ”Härkäveljeni, olemme vaeltaneet Länsirinteen alueella pitkin ja poikin, miten on mahdollista että emme nähneet tätä lähdettä ja järveä aikaisemmin?” Härkä ei vastannut, ja poika etsi itselleen sopivan piilopaikan, josta olisi myös näkymä rannalle.
Aurinko oli jo noussut kun he näkivät kuin suuria kauniita lintuja lentävän horisontista. Heti kun linnut saavuttivat lähteen, niiden värikäs höyhenpuku putosi ja he muuttuivat kauniiksi neidoiksi. Nauraen ja laulaen he pystyttivät värikkäitä katoksia ja auringonvarjoja, joiden suojaan pienen hetken päästä laskeutuivat keisaritar itse ja hänen tyttärensä Zhinu. Hänet nähdessään Niulangin maailma pysähtyi. Hän ei ollut koskaan edes kuvitellut, että jotain niin kaunista voisi olla olemassakaan.
Härkä neuvoi poikaa: Piilota tuon prinsessan viitta, niin hänen täytyy jäädä etsimään sitä. Sitten kun keisarinna lähihoveineen lähtee, sinulla on aikaa jutella ja tutustua; voit vaikka kehua hänelle kauniita ja värikkäitä pilviä. Niulang ryhtyi tuumasta toimeen, ja hiipi hiljaa vaatteiden luo ja takaisin piilopaikkaansa. Aurinko oli jo laskemassa, kun keisarinna kutsui väkensä koolle. Zhinu ei löytänyt kahdeksalla silkkipunoksella koristeltua viittaansa mistään, ja äiti käski häntä etsimään yhä, ja palaamaan taivaallisten neitojen kanssa jälkeenpäin.
Niulang viittoi prinsessalle piilostaan ja tämä kiirehti paikalle. -Sinäkö viittani veit!? Miksi ihmeessä? Niulang vastasi: Olen ihaillut koko elämäni kauniita ja värikkäitä pilviä taivaalla, mutta en olisi ikinä kyennyt edes uneksimaan, että niiden kutoja olisi kauneinta kaikista.
Zhinu tunsi sydämensä tiu´un vastaavan Niulangin tunteen värähtelyyn, ja päätti jäädä rannalle vielä muiden neitojen lähtiessä takaisin kotitähdistöön. Näin kahden yksinäisen, kutojatytön ja paimenpojan tiet yhtyivät, ja yhdessä he palasivat pojan taloon, prinsessa härän selässä istuen.
Heidän hääseremoniansa pidettiin alhaalla kylässä, ja tuntui kuin kaikki olisivat saaneet syödä ja juoda yli kylläkseen, ja juhlat jäivät kaikkien mieleen. Zhinu ryhtyi kutomaan kankaita ja silkkiä, ja hänen tuotteensa ja ystävällisyytensä maine kiiri kauas. Niulang viljeli maata, satoa tuli runsaasti, ja heidän tilansa menestyi. Ei mennyt kauaakaan, kun heillä syntyi kaksoset; vaaleahiuksinen poika ja tummatukkainen tyttö.
Näin vuodet jatkoivat vierimistään, ja mikään ei horjuttanut heidän onnellista elämäänsä yhdessä. Mutta kaiken on muututtava, se on Taivaan, Maan ja Ihmisen laki. Eräänä päivänä vanha härkä sanoi Niulangille: Ystäväni, minusta on tullut jo todella vanha, ja minun aikani maan päällä on täyttymässä. Kuuntele kuitenkin neuvoani: kun kuolen, pidä nahastani hyvää huolta. Et voi koskaan tietää kuinka tarpeeseen se voi vielä tulla, ja jos olet hädässä, se saattaa tuoda sinulla avun. Näin sanottuaan vanha härkä otti viimeisen henkäyksensä, ja hänen henkensä palasi takaisin taivaan hoviin. Niulang oli kovin surullinen vanhan ystävänsä menetettyään, mutta teki kuitenkin kuten härkä oli neuvonut, parkitsi nahan, ja pisti sen talteen pois vieraiden silmien ulottumattomista.
Tähdistön taivashovissa aika kulkee eri tavalla kuin meillä maan päällä. Keisarinnan palattua Bi Lian järveltä hän oli mennyt väsyneenä suoraan omaan palatsiinsa nukkumaan. Aamutoimiaan hoitaessaan hän kysyi seuraneidoiltaan oliko Zhinu tullut turvallisesti takaisin. Neidot vaikenivat vakavina, vain yksi sai hiljaa ja varovaisesti sanotuksi, että prinsessa ei ollut suostunut lähtemään heidän kanssaan takaisin, vaan jäänyt rannalle juttelemaan jollekin pojalle. Keisarinnan vastaus oli tyly. -Hakekaa hänet! Kolme neitoa lähti samantien, ja he laskeutuivat lähelle järveä. Zhinu oli kuullut heidän kutsunsa, ja oli siellä jo odottamassa. Neidoista aikuisin sanoi: -Sinun on heti tultava mukaamme, se on äitisi nimenomainen käsky. Zhinulla oli lapsensa mukanaan ja heitä katsoen hän sanoi -Kuinka minä voisin jättää lapseni? He ovat puoliksi ihmisiä, eivätkä he kykene lentämään tähtiin kuten minä ja te. Menkää, viekää rakkauteni äidilleni ja sanokaa, että olen löytänyt onnen täältä maan päältä, enkä halua takaisin taivaalliseen yksinäisyyteen. Äitinä hän varmasti ymmärtää.
Neidot palasivat takaisin viestin kanssa. Keisarinna oli ymmällään, mutta vain hetken, ja toisena hetkenä hän oli jo matkalla maahan. Keisarinna muutti muotoaan ja vaatetustaan, ja tuli Niulangin ja Zhinun maatilalle kuin tavallinen maata kiertävä kauppias palvelijoineen ja kuormajuhtineen. ”Esi-isien siunausta taloon, pitkää ikää ja menestystä perheelle!” hän toivotti etupihan portilta. Zhinu katsoi äitiään erehtymättä, mutta Niulang ei Tähtijumalatarta tunnistanut, ja kutsui hänet sisään, kuten hyviin tapoihin kuuluu. He joivat teetä, ja keskustelivat perheen ja tilan asioita. Zhinu ei tiennyt kuinka suhtautua kun hänen äitinsä lähtöä tehdessään sanoi, ”- tule, saata minua hetken matkaa vielä”. Hieman piha-alueelta edettyään Keisarinna sanoi ”- Rakas tyttäreni, olet onnellinen, sinulla on hyvä ja ahkera mies ja ihanat lapset. Toivon sinulle siunausta, mutta samalla pelkään miten isäsi tähän suhtautuu, jos ja kun hän saa tietää”.
Pahin pelko osoittautui todeksi. Tyttärestään kuultuaan keisari suuttui silmittömästi ja lähetti sotajoukkojensa kenraalin nopeinta väylää avaruuden halki viemään Zhinulle vaatimuksen palata välittömästi, tai hänen vuokseen koko kylää, ja jokaista sen asukasta kohtaisi karmea kohtalo. Zhinu tiesi, ettei mitään olisi tehtävissä. Jollei hän jättäisi perhettään, menettäisi hän heidät kuitenkin, ja vielä koko kylä saisi kärsiä. Surullisena hän kertoi kaiken miehelleen, ja yhdessä he viettivät viimeiset yhdessäolon päivänsä iloiten ja surren.
Sovittuna päivänä taivaalliset neidot saapuivat hakemaan Zhinuta, mukana saattueenaan joukko taivaallisia sotilaita varmistamaan tehtävän täytäntöön panon. Heidän noustessaan taivaalle Niulang ei voinut enää itselleen mitään. Hän muisti vanhan härän sanat, laittoi lapsensa pajukoriin, istui siihen heidän kanssaan ja asetti säilöstä hakemansa nahan sen päälle. Yhtäkkiä hän tunsi kuinka painovoima katosi, ja he nousivat taivaalle kevyinä kuin pääskyset pilvissä.
Vähitellen he saavuttivat Zhinun joukkoa. Niulang huusi Zhinun nimeä, ja tämän huomatessa perheensä olevan valmis uhmaamaan hänen vuoksensa kuolevaisille vaarallista avaruutta, ei hän voinut enää jatkaa matkaa. Mutta juuri kun hän oli kääntymässä takaisin, tapahtui jotain odottamatonta. Hallitsija isä oli seurannut taivaallisesta peilistä tilanteen kehitystä. Kun hän huomasi tyttärensä päätöksen, hän raivostui ja veti miekkansa leikaten sillä valtavan halkeaman avaruuteen rakastavaisten välille. Sotilaat ottivat Zhinun mukaansa, ja vaikka Niulang kuinka yritti, hän ei kyennyt lentämään tämän suunnattoman pimeän rotkon yli.
Kun keisarinna kuuli tyttärensä ja hänen perheensä suuren surun välittyvän yli avaruuden kuilun, hän päätti toimia. Omia voimiaan käyttäen hän nosti Niulangin lapsineen taivaan tähdeksi. Ja siitä lähtien, kerran vuodessa, kuukalenterin seitsemännen kuun seitsemäntenä päivänä, kaikki paimenpojan kotimaan harakat lentävät taivaalle muodostamaan harakkasillan yli Niulangia ja Zhinuta erottavan avaruuden kuilun, jonka kautta rakastavaiset saavat kohdata toisensa, ja viettää yhdessä yhden yön vuodessa.
Mustan Lohikäärmeen Joki
Kirjoittaja Kauko Uusoksa | Chikung, Tarinoita
Koneessa Kiinaan en saa melkein milloinkaan nukutuksi, ja jotenkin vain viiden tunnin aikaerokin tuntuu haasteelliselta. Päätin aloittaa otteella kuvaannollista härkää sarvista, ja taisinkin olla ensimmäisten joukossa koneesta ulos. Ari oli lentänyt jo päivää aiemmin Beijingiin, joten sovimme tapaamisen ennen Kiinan sisäisten lentojen turvatarkastusta. Istuuduin siis huilaamaan ja odottamaan Aloha (!!) kahvilaan kananmuna-juusto-kasvisvoileivän ja kaffen parissa noin kolmeksi tunniksi. Kun tilaukseni tuli pöytään varmistin asian kellosta: olin varmaan tehnyt jonkinasteisen ennätyksen, ainakin omani! Oli nimittäin kulunut minuutin yli tunnin siitä, kun astuin koneesta Kiinan maa-, tai oikeastaan lattiaperälle. Ensin kävely keholämpömittareiden kautta maahantulomuodollisuuksiin. Sieltä vessan kautta matkalaukkua odottamaan, ja sitten tullin läpi. Sen jälkeen etsin kotimaisten lentojen aulan ja oikean tiskin, ja onnistuneesti autettuna tein check in automaatilla kirjautumisen lennolle Harbiniin. Uudestaan ystävällisesti autettuna sain toisella tiskillä laukun koneeseen vievälle hihnalle, ja etsittyäni muutamaa tax-free tuotetta etsin vielä aamiaispaikkaa, joka löytyikin aivan turvatarkastuspisteen läheltä. Ja alle tunti sitten koneesta ulos! Aloha Cafe. Sohva istuin, onnistuin välillä torkahtamaankin.
Harbinissa, Koillis-Kiinan traditionaalisesta hoitotieteestään tunnetussa suurkaupungissa meitä oltiin isolla autolla vastassa, ja kolmen ja puolen tunnin ajomatkan aikana korjasin pistesaldoa jet lagista edukseni. Nukuin melkein koko ajan. Harvoin silmiä raottaessani kumpuilevat kunnaat ja viljavat maat vilahtelivat näkökentässäni; vihreän vehreät maisemat tulivat mukaan uniini.
Riyuexia, Aurinko Kuu Koti niminen matkailu ja asumiskeskus rakensi kolmen vuoden aikana suuresti vapaaehtoisvoimin upean majoitustilan kauniiseen laaksoon noin 40km Tieli:n kaupungista vuorille. Paikassa on ollut täysi työn tohina jo kauan; itsekin olin siellä mm. istuttamassa puita 22 vuotta sitten. Kaiken takana on Suomessakin opettanut mestari Liu Shanglin, jonka seuraajia kaikki vapaaehtoiset ovat. Aiempina vuosina pian talven lumien mentyä alkoivat ihmiset tulla jälleen paikalle asuen viihtyisissä parakeissa. Nyt uuden rakennuksen ansiosta Riyuexiassa voi olla läpi vuoden: keskus on täysin Heilongjiangin kylmän talven kestävä. Olimme paikalla kutsuttuina vieraina Ari Makkosen, Suomen Chi Kung yhdistyksen varapuheenjohtajan kanssa puheenpitäjinä juhlistamassa avajaisia.
Riyuexiassa aamut alkavat aikaisin buddhalaisilla harjoituksilla, mantralla ja mietiskelyllä. Yhteisen aamiaisen jälkeen jäsenet ryhtyvät moninaisiin työ- ja ylläpitotehtäviin. Puhdas ilma ja luonnon keskellä eläminen iloisessa ilmapiirissä on parantavaa jo sinänsä. Jotkut tulevat varta vasten hoitamaan sairauttaan keskuksen omalla hoito-ohjelmalla, johon kuuluu mm. paasto ja orientaaliset hoitomenetelmät. Monet tulevat paikalle vain saadakseen itse mestarilta suoraan ja henkilökohtaisesti parannusta ja apua; Liu Shanglin, kiinalaisen Kagyu linjan mestari on myös tunnettu parantaja, Vietimme paikassa viiden päivän ajan. Pidimme puheita, istuimme paneeleissa ja tutustuimme alueeseen ja ihmisiin. Pitääpä yrittää kerätä meiltäkin jonain päivänä pieni porukka sinne harjoittelemaan ja hoitoa saamaan
Takaisin Helsingissä Elena tuli kentälle vastaan, ja jatkoimme matkaa maalle, kotimökkiin järven rannalle. Kun katselin ympäröivää metsää ja kauniisti kimmeltelevää järveä, oli kiinnostavaa verrata sitä kolmeen edelliseen päivään Beijingissä. Väkiluku putosi hetkessä 20:sta miljoonasta kahteen
Mietteitä kevyitä
Kesä on tullut kuin huomaamatta. Jo heinäkuun 10. päivä menossa, ja silti tunne on kuin kesää odotellessa, niin sanoakseni. Säiden puolesta kesä ilmeisesti ei ole vielä oikein alkanutkaan. Tosin juhannuksen jälkeen säällä ei ollut paljoa merkitystä: hirsisauna oli siirtovuorossa ja päivistä tuli pitempiä kuin mitä ne yleensä ovat. Valmista kuitenkin siirron osalta tuli, vaikka sää oli ilmeisestikin monivivahteinen koko prosessin ajan.
Nyt vertailukohteeni kotimaahan on vähän heikompi; katselen hieman kämäisen hostellin ikkunasta Viljandissa Etelä-Eestissä melko kämäiseen maisemaan ja viileältä ynnä sateiselta näyttää.
Kotona ilmeisesti sama meininki. Olen täällä jo kuinka monetta kertaa viikon verran vetämässä Qigong kurssia NoTaFe tapahtumassa. Tällä kertaa daoyin muotona Taiji keppi sarja, sekä aivan vähän sisäisempiä keskittymisharjoituksia.Yleensä jopa ylellinen Oma Kodu hostellin järvimaisema on vaihtunut tähän, mutta nukkuessaan ei onneksi juurikaan ole väliä missä on, jos ei sada päälle ja on suht koht lämmintä. Ja ovi, jonka voi sulkea takanaan.
Kesäkuun 7.-9. pidetty Metsä Qigong Leiri meni mukavissa merkeissä. Kiva määrä mukavaa porukkaa kivoissa mökeissä sai nauttia kivasta säästä ja hyvästä ajasta. Ensi vuonna on kymmenes kerta, eli juhlavuosi, ja vetäjiksi tulee muitakin kuin minä, Tommi ja Matti. Tsumura Sensei tietenkin, jos terveys sallii, lisäksi vielä hänen oppilaansa on lupautunut Japanista asti lentää tänne meillekin, lainatakseni Kuro Neko no Tangon suomennettuja sanoja Siitä sitten tuonnempana tarkemmin, kun talven jälkeen odottelemme taas uutta kesää.
Uutena tähän kesään mahtuu vielä kansainvälinen Neidan Symposium. 26.-28.7. Helsingissä Studio Dantianissa käsitellään taolaisen qigongin syvintä teemaa, nimittäin sisäisen eliksiirin alkemiaa. Japanista Kiyoshi Hamano tulee keskustelemaan aiheesta ja vetämään harjoituksia, Eestistä kulttuuriantropologi Anzori Barkalaja kertoo shamanismista ja qigongista, ja minä lisään vielä oman lusikkani soppaan. Jos et pääse/päässyt mukaan, löydät joitakin siihen liittyvistä aiheista tämän sarjan aikaisemmista kirjoituksista. Lisää myös on tulossa.
Ennen tuota edellä mainittua tapahtumaa ehdin käydä vielä Kiinassa. Mestari Liu Shanglin esitti minulle tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä, ja Harbinista koilliseen, Mustan Lohikäärmeen Joen alueella sijaitsevasta Tieli:n kaupungista jonkun verran vuorille ja metsiä päin sijaitsevassa Riyuexia nimisessä keskuksessa menee muutamia heinäkuun päiviä isossa avajaistapahtumassa. Puhekin on jo valmiiksi kirjoitettu.
Mestari Liu Shanglin on käynyt muutamankin kerran Suomessa. Kerran ajoimme Utsjoelle asti tutustumaan asioihin, joihin vain Utsjoella voi tutustua. Olemme tavanneet pari kertaa Japanissakin aiheeseen liittyvissä tapahtumissa, ja nyt on jo neljäs kerta kun vierailen hänen luonaan Heilong Jiangissa. Kerran oli Tommikin mukana, ja taidettiin saada silloin alempi initiaatio keltahattujen porukkaan. Kun noin 500 ihmistä laulaa sydämen takaa Om Mani Padme Hum mantraa pari tuntia, niin kokemus on kokemisen kokoinen.
Vanha tarina kertoo aatelisesta, jonka perhe palvoi Krishnaa. Pitkä juttu lyhyeksi; eräänä päivänä mies oli metsällä saalistamassa peuraa. Pitkän hiipimisen ja paikallaan olemisen tuloksena hänellä oli upea eläin jo aivan ulottuvilla. Jousi äärimmilleen vedettynä hän päätti ottaa vielä muutaman äänettömän askeleen varmistaaksensa laukauksen, kun maa yllättäen petti hänen altaan, ja hän putosi syvään, terävillä seipäillä varustettuun peura-ansaan ja kuolemaansa. Kun aatelismiestä ei kuulunut palaavaksi metsästysretkeltä, laitettiin palvelijoita etsimään häntä. Eräs hieman uhkapeleihin ja epäsovinnaiseen elämään mieltynyt palvelija eksyi hämärässä muista, ja kuinka ollakaan, putosi samaan kuoppaan kuin isäntänsä ja menehtyi. Auringon laskiessa maailmojen rajat kuopassa poistuivat ja sielujen noutajat saapuivat. Aatelismies hämmästyi, koska hänen tiensä vei kohti eläinten maailmaa, ja hän kysyi noutajaltaan miksi. Vastaus kuului, että vaikka hän olikin Krishnan palvelija, niin kuollessaan hän oli ajatellut vain peuraa, ja sen menettämistä, ja näin hänen tulee syntyä seitsemän elämän ajaksi peurana. Palvelijaa tuli noutamaan hieman synkempi hakija. Pimeät varjot muuttuivat tummaksi olennoksi, jonka lonkeromaiset kädet hamusivat pelästynyttä miestä. Äkkiä kuopan pimeys väistyi ja synkkä hahmo vetäytyi varjoihin piiloon sanoen harmistuneena: Mene pois! Tämä henki kuuluu minun maailmaani, hän on syntinen ja epäpuhdas. Valon lähde, Krishna, oli toista mieltä: Hän on minun. Lapsena hänen äitinsä lauloi kehtolauluna Hare Krishna mantraa. Kuoleman hetken koittaessa hänen sydämensä ja mielensä täytti tämä mantra ja Krishna. Hän on minun.
Sanotaan, että muinoin munkkien taivaltaessa vaarallisia vuoristoteitä, he toistivat Om Mani Padme Hum mantraa, jotta tarinan tapaan varmistaisivat oikean suunnan mahdollisen ikävän tapahtuman sattuessa kohdalle. Myös maallikot uskoivat olevansa turvassa esimerkiksi rosvoilta, jotka eivät tohtisi hyökätä tämän Avalokitesvaralle omistetun mantran kaikuessa.
Tenzin Gyatson sanotaan olevan Avalokitesvaran jälleensyntymä. Paremmin hänet tietenkin tunnetaan arvonimellä Tā la’i bla ma, tai Dalai Lama meikäläisittäin
Chi Kungin viisi pääsuuntausta
Kirjoittaja Kauko Uusoksa | Chikung
Chi Kung voidaan jakaa viiteen päälinjaan, joiden harjoitukset voivat olla liikkumattomia, liikkuvia tai hierovia, ja niitä voi tehdä istuen, seisten, makuulla ollessaan tai kävellen. Tämä jako ei ole eksakti, vaan harjoituksissa käytetään puolin ja toisin myös toisten suuntausten menetelmiä päällekkäin. Sairaus tai fyysinen vamma saattaa tehdä jonkun tietyn muodon harjoittamisen sellaisenaan mahdottomaksi, mutta hieman soveltaen kaikki on mahdollista niin kauan, kun mieli on kirkas ja harjoitteluhalukkuutta riittää. Chi Kungin laajasta kentästä löytyy jokaiselle jotakin.
Daoyin
Daoyin kattaa kaikki Chi Kung harjoitukset, joissa sisäistä voimaa Chi:tä ohjataan liikkeillä ja venytyksillä. Ylivoimaisesti suurin osa Chi Kungin harjoittajista tekevät jotain daoyin muotoa.
Tuna
Tuna viittaa erilaisiin hengitysharjoituksiin, joissa poistetaan vanhaa ja otetaan sisään uutta, kuten Taolainen filosofi Zhuang Zi kirjoitti teoksessaan lähes kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten. Usein daoyin liikkeisiin kuuluu myös hengityksen säätely, ja yhdessä nämä kaksi pääsuuntaa kattavat yli 90% kaikista Chi Kung harjoitteista.
Jing Gong
Jing Gong:illa viitataan yleisesti ns. hiljaisiin harjoituksiin, jotka pääsääntöisesti tehdään paikallaan liikkumatta. Tunnettuja hiljaisen harjoituksen muotoja ovat taolainen Zuowang – istua unohduksessa, ja konfutselaisessa Chi Kungissa käytetty Jingzuo – hiljaa istuminen. Erilaiset mietiskely- ja keskittymisharjoitukset voidaan lukea kuuluvaksi tähän ryhmään.
Cun Si
Shang Jing – Ylin Kirkkaus Taolaisuuden mietiskely harjoituksiin kuului Chi energian ohjaaminen kehossa sisäisen matkan avulla. Mielikuvassa tehtiin matka sisälle omaan kehoon siellä hallitsevien jumaluuksien ja henkien maailmaan. Tämän avulla keho pysyi terveenä, ja edesauttoi harjoittajan alkemistista muuntumisprosessia.
Neidan
Neidan Gong – Sisäisen Eliksiirin Harjoittaminen on Taolaisen alkemian sisäisestä transformaatioprosessista käytetty yleisnimitys. Menetelmässä jalostetaan kehon kolmea aarretta: perusmateriaa, energiaa ja henkeä päämääränä yhtyä Taoon. Sanotaan, että Neidanista on kirjoitettu eniten kirjoja, mutta sen harjoittajia on näistä viidestä koulukunnasta vähiten.
Chi Kung erilaisiin päämääriin
Kirjoittaja Kauko Uusoksa | Chikung
Chi Kung voidaan luokitella systeemiksi, jossa kehoa, hengitystä ja mieltä yhdistämällä pyritään laajentamaan ja syventämään omaa kokemustaan olemassaolosta. Erilaisia harjoitusmenetelmiä on paljon, eivätkä ne ole tiukasti rajattuja johonkin tiettyyn vaikutukseen, joten niiden jaoittelu eri ryhmiin saattaa olla haastavaa. Yksi tapa eritellä niitä, on tehdä se niiden päämäärän mukaan. Se, millaisia tuloksia harjoitukselta odottaa, tai mihin niillä pyrkii, sanelee samalla sen minkälaisia harjoituksia kannattaa valita, ja minkälaisista harjoituksista saa tavoittelemansa hyödyn. Suurin osa perusharjoituksista sopii kuitenkin ainakin aluksi melkeinpä mihin tavoitteeseen hyvänsä. On helppo kuvitella esimerkiksi yleisurheiluvalmennuksen perusharjoitusten olevan paljolti samanlaisia lajien eroista huolimatta. Mutta kun kiekonheittäjä suuntaa katseensa kiekkorinkiin, tai kolmiloikkaaja vauhdinottopaikkaan, niin myös erityisharjoittelun merkitys tulee esille.
Hoidollinen Chi Kung
Tämä käsittää kaikki menetelmät, joissa keskitytään sisäiseen ja ulkoiseen energiaan, Chi:hin terveyden ylläpitämiseksi ja sairauden voittamiseksi. Sanotaan, että perheen tärkein lääkäri asuu keittiössä. Päivittäisen ruokailun aikana saatu energia on se perusvoima, jonka tasapainoisuus ja ravitsevuus pitävät perusterveyden yllä. Yrttien ja mausteiden käyttö ruoanlaitossa perustuu ajatukseen siitä minkälaista energiaa ne antavat.
Kun keittiössä jokin menee vikaan, tai muut päivittäisen elämän osa-alueet vaativat liikaa, turvaudutaan ammattilaisen apuun. Hoitaviin yrtteihin perehtynyt asiantuntija auttaa valitsemaan oikeanlaista energiaa antavat yrtit oikeaan vaivaan, niin että terveys saataisi taas kuntoon. Akupunktiota käytetään usein yrttihoidon tueksi, ja myös itsenäisenä hoitomuotonaan.
Kun energiakanavistossa tai elimistössä on epätasapainotila, säännöllinen anmo yleishieronta ja siihen lisätty pistekäsittely saattaa jouduttaa paranemista ratkaisevasti. Kevyet rentouttavat ja venyttävät liikkeet hoitavat ja tukevat kehon toimintoja, aktivoivat tiettyjä energiakanavia ja auttavat tehokkaasti ylläpitämään terveyttä. Kaikissa näissä painopiste on sisäisen voiman virtaukseen ja tasapainoon vaikuttaminen, joka jo sinällään voidaan luokitella Chi Kungiksi. Vanha sanonta kuuluu, että sairauden hoitaminen on sama kuin aloittaisi kaivon kaivamisen vasta kun on tullut janoiseksi. Hoidollinen Chi Kung onkin kuin tehty tätä varten, ja on ehdottomasti useimman harjoittelijan ohjelmassa. Varmastikin suurin osa on aloittanut harjoittelun juuri päämääränään pitää yllä kehomielen hyvinvointiaan, tai saadakseen jostain tietystä vaivasta tai sairaudesta yliotteen.
Chi Kung ja Kamppailulajit
Suomessa yleisesti käytetty sana ”kamppailulaji” on käännös englannin kielestä ”martial art”, kiinaksi wushu, japaniksi bujutsu. Shu tai jutsu on melko yksiselitteisesti ”taito” tai ”kyky”, kun taas wu/bu on ollut usean keskustelun aiheena. Lyhyesti voisi melko perustellusti esittää, että kysymyksessä ei ole kamppailu, vaan sen pysäyttäminen.
Legendaarisen Keltaisen Keisarin – Huang Di:n sanotaan opettaneen wushu lajit kansalaisilleen lähes 5000v sitten. Kirjallisuudessa niistä löytyy maininta Kevät Syksy Aikakirjoissa 2500v:n takaa. Klassisesti kamppailulajit voidaan jakaa kahteen suureen päälinjaan, ulkoisiin ja sisäisiin lajeihin. Edellä mainittuihin voisi lukea kaikki fysiikkaan keskittyvät urheilulajit kuten nyrkkeily, paini, judo, karate, kilpailu tai ji jne. Sisäisiin lajeihin puolestaan lukeutuvat kaikki ne, joissa pyritään vahvistamaan, tasapainottamaan ja keskittämään sisäistä voimaa Chi:tä, kuten taijiquan, baguazhang and xingyiquan. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö mieli ja energia näyttelisi huomattavan tärkeää osaa myös urheilussa. Jokaiselle taistelijalle sopii hyvin vanha japanilainen zen sanonta ”fu dou shin”, liikkumaton mieli. Sisäisissä lajeissa kuitenkin energian ravitseminen ja kultivointi on se mihin tähdätään, ei satunnainen voitto tai häviö areenalla tai sotatantereella.
Henkinen Chi Kung
Tähän ryhmään kuuluvat kaikki harjoitukset, jotka auttavat löytämään ja paremmin ymmärtämään ihmistä itseään ja hänen paikkaansa laajassa kaikkeudessa; sekä yksin, että yhteydessä kaikkeen. Yleensä näihin luetaan Taolainen, Buddhalainen ja Konfutselainen Chi Kung. Hieman jokaisesta erikseen:
Buddhalaisuus syntyi Intiassa n.2500v sitten. Kiinassa siitä on tullut tärkeä osa maan kulttuuria ja elämää, ja se on jaettavissa sekä uskonnolliseen, että ei uskonnolliseen muotoon. Uskonnon harjoittajalle Budhhalainen Chi Kung auttaa eteenpäin kohti oivallusta ja valaistumista, kun taas tavalliselle maallikolle se tuo terveyttä, korkeampaa itsetietoisuutta ja auttaa kehittämään kehon ja mielen mahdollisuuksia. Suuri osa Buddhalaisista harjoituksista on istuen tapahtuvaa hiljaista harjoitusta kuten esimerkiksi Zuo Chan; Za Zen japaniksi. Tunnettuja seisten tehtäviä ja liikkuvia harjoituksia ovat Xiang Gong - Tuoksuharjoitus, Chan Mi Gong – Salainen Zen Harjoitus, sekä Yi Jin Jing – Jänteitä Muuttava Klassikko.
Konfutselaisuus on noin 2500 vuotta sitten eläneen kiinalaisen filosofin ajatuksiin perustuva koulukunta. Sen oppeihin kuuluu yksilön luonteen ja hyveiden kehittäminen perheen, yhteisön ja maan hyväksi. Chi Kung harjoituksilla pyrittiin saamaan tähän vaadittavaa sisäistä voimaa lähinnä mietiskelyllä ja sisäisellä tutkimisella.
Taolaisuus on sulauttanut itseensä monituhatvuotisen kansanperinteen kulttuurin, parannusmuodot, magian, mystiikan ja kosmologian. Tästä syystä Taolainen Chi Kung on näistä kolmesta henkisen Chi Kungin menetelmistä laajin ja eniten harjoitettu. Tämän nyt esillä olevan jaottelun kaikkia muotoja kuuluukin Taolaisen Chi Kungin piiriin, jossa itsessään on lukuisia osa-alueita tavoitteista riippuen. Muinainen Yangsheng – Elämän Kultivointi, edeltää Taolaisen filosofian ja uskonnon syntyä, mutta se on saumattomasti yhteydessä nykyisissäkin Taolaisen Chi Kungin muodoissa. Chi Kung voidaan jakaa myös viiden pääsuuntauksen mukaan, joihin jokaiseen kuuluu myös Taolaisia harjoituksia.
Qigong harjoituksesta
Kirjoittaja Kauko Uusoksa | Chikun
Mitä saattaa tapahtua jos aloitat Qigong harrastuksen?
Ensimmäinen tärkeä, ja joillekin aivan uusi kokemus on toistuvasti tehtävä harjoitus. Ei kuitenkaan toistuva samassa sanan merkityksessä kuin se yleensä käsitetään teollisessa yhteiskunnassa; jonkun tekemistä saadakseen jonkun asian suoritetuksi tai valmiiksi. Se on saman asian toistaen tekemistä vain rentoutuakseen ja saadakseen mukavan ja hyvän olon. Sellaista tottumusta ei monellakaan välttämättä ennestään ole. Rauhoita hengitys, lopeta kiire, unohda kaikki epävarmuus ja pelot ja ole ihan vain tässä ja nyt; nyt saat tuntea olosi täysin helpottuneeksi ja turvalliseksi.
Tällaisessa yhteiskunnalta ja päivittäisen elämän paineilta suhteellisen suojassa olevassa olotilassa on mahdollista uskaltaa huomata, että pitää jatkuvasti päällään erilaisia ja eri tarkoituksia varten vedettyjä haarniskoja ja suoja-asusteita, ja että niiden taakasta on myös mahdollista päästä eroon. Voi aloittaa niiden riisumisen pikku hiljaa. Tässä haarniskoilla tarkoitetaan jatkuvan tiedostamattoman itsensä suojelemiseksi puettuja ja kasaantuneita kerroksia. Kun aloittaa niiden riisumisen, niin mieleen saattaa tulla aikoja elämässä kun niitä ei ole lainkaan tarvinnut. Pieni vauva ei vielä tiedä niistä mitään. Aika, jonka vietti jonkun todella tärkeän ihmisen, kuten nuoruuden rakkauden tai parhaan ystävän kanssa tuntui varmalta ja turvalliselta, ja sen ajan pystyi elämään täysillä ilman haarniskaa. Tämä on yksi syistä miksi Qigongista joskus sanotaankin, että se on paluuta varhaislapsuuteen, tai että Qigong on nuoruusajan muistamista ja kokemista uudelleen.
Tietysti se on hetkellistä, väliaikaista oivallusta, mutta sen kevyen ja taakattoman ajan kokeminen uudestaan auttaa pikkuhiljaa kohtaamaan tämän päivän haarniskansa uudella ja muuttuneella tavalla, sekä huomaamaan paremmin päällemme kasautuneet suojukset. Lapsesta pitäen meitä on muun koulutuksen ohella kuin huomaamatta kasvatettu myös haarniskan kantajaksi; jo pikkupoikana käsketään käyttäytymään kuin ”kunnon mies”; pikkutyttöä rasitetaan pienestä asti vastaavanlaisella taakalla ja kehoitetaan olemaan kuin ”aikuinen”. Teininä ja aikuisena kantamukset vain kasvavat ja hyväksymme ne moitteetta, koska ajattelemme ilman sisäistä kritiikkiä sen kuuluvan ”kunnon ihmisenä” olemiseen. Helposti saattaa joutua haarniskojensa hallitsemaksi, jos ei kykene enää muistamaan millaista on olla ilman niitä. Mutta jos harjoituksen ja oivalluksen kautta tulee niistä paremmin tietoiseksi, voi oppia käyttämään suojuksiaan asteittain, ja vain silloin kun se on tarpeen; niin että itse hallitsee niiden käyttöä eikä päin vastoin. Tämä on pieni, mutta ratkaiseva askel matkalla tulla oman näytelmänsä pääosan esittäjäksi.
Qigong harjoituksiin kuuluu erilaisia liikkeitä ja asentoja, myös sellaisia, joita ei ehkä aikaisemmin ole tullut edes mieleen tehdä. Harva tulee ajatelleeksi miltä tuntuisi kurottaa molemmilla käsillä taivaan porttiin asti, tai tähdätä kaukana liitävää valtavaa kotkaa jousella. Työntää käsillä vuorta, poimia tähti maasta ja asettaa sen takaisin otavaan, tai vetää yhdeksää härkää hännästä? Matkustaa vatsaansa tervehtimään sen jumalaa; ottaa kuu vasempaan ja aurinko oikeaan käteen; lentää kuin haikara, juurtua paikalleen kuin puu. Nämä kaikki ovat esimerkkejä klassisen Qigongin harjoituksista. Voisikin sanoa, että Qigong on kaiken lisäksi myös kokoelma sellaisista liikkeistä, eleistä ja asennoista joita jokapäiväisessä elämässä ei tavallisesti tule tehtyä. Miksi siis? Yksinkertaistettuna siksi, että voisi vapautua niistä tavoista, asennoista ja liikkeistä, joita huomaamattaan on omaksunut ja joiden hallitsemana huomaamattaan jatkuvasti toimii. Kannattaisi heti napata edellä mainituista muutamakin omaan käyttökomeroonsa
Qigong johtaa vapaampaan tapaan elää. Vaikka, kuten sanotaan, ajatus on vapaa, niin keho ei ole niin kauan kun se on sidottu tiedostamattomiin toimintamalleihin. Yhä useammat huomaavat, että vaikka ajatuksissaan he tietävät olevansa vapaita, heillä ei ihmeekseensä kuitenkaan ole tunnetta tästä vapaudesta. Syynä siihen on ainakin osittain se, että ei ole kyennyt luopumaan lapsuudesta lähtien omaksuttujen tiedostamattomien tottumusten hallintaa itsessään. Qigong voi auttaa harjoittamalla ja kokemalla tietoisesti uusia tapoja olla, ettei joutuisi elämään tämän kertaista tärkeää elämäänsä kuin sivusta seuraajana tiedostamattaan yrittäen sovittaa elämänsä systeemin ja toinen toistensa oikkuihin.
Qigong ja sen erilaisista muodoista
Kirjoittaja Kauko Uusoksa | Chikung, Historia
Qigongista puhuttaessa kuulee usein mainittavan mm. taolaisista ja buddhalaisista, tai vaikkapa hoidollisista ja kamppailulajeihin liittyvistä harjoituksista. Qigong sinänsä ei kuitenkaan ole rajattu yhteenkään näistä eri tyylisuunnista, eikä se myöskään tarkoita sitä, että esim. jokainen buddhalainen tekisi buddhalaista qigongia, tai että jokainen buddhalaisen qigongin harrastaja olisi buddhalainen. Qigong ei olekaan erillinen laji sinänsä, vaan enemmänkin sitä voisi pitää kuin yleissanana, jolla pyritään kuvaamaan yhteisesti monin tavoin erilaisiin päämääriin pyrkiviä harjoituksia ja menetelmiä.
Näitä päämääriä voivat olla vaikkapa terveys ja kokonaisvaltaisempi hyvinvointi, kuten usein onkin ensimmäisenä syynä harjoitusten aloittamiseksi. Joillakin saatta olla sisäinen tarve ymmärtää itseään ja olemistaan osana kaikkeutta selkeämmin; joku taistelulajien harjoittaja saattaa kaivata lisää nopeutta, tasapainoa ja voimaa harjoituksiinsa, joku taas ehkä haluaa löytää ei-toiminnan kautta tasapainon, muuntuakseen ja palatakseen tyhjyyteen. Kaikkia näitä yhdistää se, että niissä jokaisessa jollain tavalla harjoitetaan ja keskitetään koko universumin kaikkien asioiden ja tapahtumien taustalla vaikuttavaa bipolaarista voimaa, Qi:tä. Ja kun Qi:tä harjoitetaan, on se Qigong:ia.
Mielestäni hyvä esimerkki tästä: Kiinalaisten tekstien mukaan meilläkin tunnettu tai ji on kamppailulajillisen qigongin liikkuva muoto. Siinä pyritään ottamaan hyökkääjän energia oman ympyräkehän sisään ja ohjaamaan se sitä kautta toisaalle haluttuun suuntaan, halutun vaikutuksen aikaan saamiseksi. Sama periaate on tuttua myös japanilaisen budolajin, Aikidon harrastajille. Aikidon; kiinaksi He Qi Dao:n perustaja Ueshiba Morihei Sensei taivalsi shamanistisia kykyjä omaavan näkijän ja parantajan Deguchi Onisaburon kanssa Mongoliaan asti perustamaan uutta ja henkisempää maata. Taijin ja vastaavien kiinalaisten wushu lajien vaikutus näkyykin osin varmaankin juuri tämän matkan ansiosta aikidossa selvästi. Vaikka Ueshibasta sanotaankin, että hänen kävellessään huoneeseen tärisivät taulut seinillä hänen energiansa; Qi:n voimasta, eivät aikidon harrastajat välttämättä pidä sitä qigong lajina. Qigongin harrastajalle taas jo sen nimi ”Qi:n Yhdistämisen Dao” todistaa toisin.
Muutaman sanan voisi sanoa Mestari Deguchista. Onisaburo syntyi pieneen maalaisperheeseen Kameokassa, Kyotossa, ja jo pienestä pitäen häntä pidettiin ihmelapsena epätavallisten psyykkisten kykyjensä ansiosta. Täytettyään 27 vuotta hän kävi läpi ankaria askeettisia harjoituksia Shintolaisten pyhällä Takakuma vuorella, jossa opiskeli perinpohjin henkisen maailman mysteereitä. Näihin lukeutui mm. korkeatasoinen selvänäköisyys, telepatia sekä Chinkon Kishin; kaksiosainen kyky käsitellä henkiä, sekä tulla hengen valtaamaksi. Deguchi käytti tätä parantamiseen, sekä saadakseen aikaan kokemuksen henkimaailmasta erilaisin hengitys ja mietiskelymenetelmin. Hän kertoi kokeneensa vuorella, kuinka hänen sielunsa irtosi kehostaan ja matkusti henkien maailmaan. Tämän pohjalta Deguchi kirjoitti useita vuosia myöhemmin 81-osaisen teoksen Tarinoita Henkimaailmasta, voidakseen auttaa ihmiskuntaa kohti ikuisuutta. Jos olet lukenut aikaisempia kirjoituksiani, niin löydät varmasti yhtymäkohtia shamanismin ja qigongin välillä myös tässä.
Taolainen ja buddhalainen qigong ovat menetelmiä, jotka auttavat harjoittajaansa päämääräänsä pääsemiseksi, eivät kyseisten uskontojen harjoittamista sinänsä. Näiden seremonialliset menot eroavat ulkoisesti paljon toisistaan; jo pelkästään vaatetuksesta voi päätellä kumman näkemyksen harjoittajasta kulloinkin on kysymys. Uskonnoissa on myös tärkeää tietää milloin millekin hengelle tai jumaluudelle osoitetaan kiitollisuutta, sekä minkälaisin menoin, rituaalein tai mantroin tämä tulee suorittaa. Sisäisesti nämä kaksi koulukuntaa ovat vapaampia kaavoista, eivätkä lopulta ole niinkään eri maailmasta, koska qigongin kaltaiset menetelmät olivat käytössä jo kauan ennen taolaisuuden ja buddhalaisuuden syntyä. Niiden tultua olemisen piiriin saivat ne vaikutteita muinaisista menetelmistä integroiden ne omiin harjoituksiinsa, samoin kuin niihin kuuluvia menetelmiä sovellettiin qigongin maailmaan.
Näin on myös hoitoperinteen kanssa; ihmiset hoitivat toisiaan paljon aikaisemmin kuin taosta edes puhuttiin, ja silti traditionaalinen orientaalinen hoitomenetelmä nykyisin on lähempänä taolaisuutta kuin buddhalaisuutta tai konfutselaisuutta. Tosin, ei olisi kovin väärin väittää, että kiinalaisen buddhalaisuuden omaleimaisuutta, ja yleensä koko sen olemassaoloa voidaan kiittää läheisestä yhteydestä taolaisuuteen. Nykyisen tavaramerkityn mindfulnesin taustalla on Dhyana mietiskely, joka lausutaan kiinaksi Chan ja japaniksi Zen. Ja tietysti nämä kaikki ovat luokiteltavissa Qi:n harjoittamiseksi.
Chikung. Alku.
Chi Kung Historia
Joskus kuulin treeneissä keskustelua tyyliin: ”mistähän chi kung on tullut”, ja ”kukahan sen on keksinyt” ja vastaavaa. Nämä molemmat ovat hyviä kysymyksiä, ja tulevatkin aika automaattisesti mieleen kun lajista kiinnostuu, tai aloittaa sen harjoittamisen. Vastaus näihin ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, ja jos juurta jaksain sitä alkaisi selvittämään, saattaisi muutamakin kirjoitus siihen tarvita. On suhteellisen helppoa ottaa selvää kuinka jokin tietty laji, vaikkapa esim. jääkiekko alkoi, mutta Chi Kungin alla on toisistaan täysin poikkeavia menetelmiä niin paljon, että yhteistä alkua niille lienee historian kätköistä mahdoton löytää. Mutta suurpiirteisesti jotain voi kyllä sanoa.
Chi Kung termi tuli yleiseen käyttöön vasta 1950 luvulla, mutta siihen liittyvien harjoitteiden alkuhistoria jää muinaisuuden hämärään. Tosin Kiinasta on löydetty lähes 7000v vanha astia, jonka arvellaan kuvaavan Chi Kungin kaltaista harjoitusta tekevää henkilöä, mutta 100% varmuutta tästä ei ole: tuohon aikaan ei sitä vahvistavaa kirjoitustaitoa ollut vielä olemassa. Traditio kuitenkin kertoo ajasta, jolloin nykyistä Kiinaa ei vielä ollut, ja Keltaisen Joen varrella, nykyisen Kiinan pohjoisosassa, asusti eri kansakuntia ja heimoja. Silloiset hallitsijat omasivat shamanistisia voimia, ja kykenivät mm. kommunikoimaan luonnon henkien ja eläinten kanssa. Näitä voimia pystyi kehittämään tietynlaisilla liikeharjoituksilla ja meditaatiolla ja niitä käytettiin hyväksi myös mm. ennustamisessa, taivaan tutkimisessa ja parantamisessa. Jotkut nykyisen Chi Kungin periaatteet ja harjoitukset juontavat juurensa näihin aikoihin, esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Viiden Eläimen Leikki harjoituksen.
Yleisesti ajatellaan, että Chi Kungiin liittyvä daoyin mainitaan kirjallisuudessa ensimmäisen kerran Taolaisen filosofin Zhuang Zi:n teoksessa osassa ”Syvään Juurtuneita Ajatuksia” n.2300v takaa: ”…hengittää ulos vanha, ottaa sisään uusi; kulkee kuin karhu, venyttelee kuin lintu, tällaisen daoyin:in harjoittajat tavoittelevat pitkää elämää…” Vielä sitäkin vanhemmassa säilyneessä teoksessa puhutaan Chi-energiasta, ja kuinka sitä voi harjoittaa mm. oikealla hengityksellä ja mietiskelyllä. Näitä pitkän iän ja terveyden menetelmiä on ollut jo kauan ennen taolaisuuden syntyä, ja luonnollisesti vielä kauemmin ennen buddhalaisia harjoituksia. Ennemminkin voisi kuvitella, että muinaisia kokemuksia ja kansanperinteen menetelmiä otettiin käyttöön eri systeemeissä kulloisenkin tarpeen mukaan kaikkien näiden vuosituhansien aikana.
Historia elää meissä samalla kun luomme uutta. Vaikka maailma on erilainen kuin 7000v sitten, eivät muinaiset harjoitukset ole meistä niin kaukana. Katsoin luonto ohjelmaa, jossa vain erään tietyn simpanssiheimon jäsenet osasivat napsia hyönteisiä tikulla. Ne suunnittelivat tehtävän ensin ja valmistivat sitten siihen sopivan työkalun. Mistähän se taito oli tullut, ja kukahan sen keksi?
Taolaisia Mestareita
Kirjoittaja Kauko Uusoksa | Chikung, Historia
Kun Tao Hongjing asettui Maoshan vuoristoon kaakkoiskiinassa, hän ryhtyi kokoamaan ja lajittelemaan Shangqing kirjoituksia. Hän laati Shangqing Taolaisuuden periytymislinjan, kirjasi sen välittymisen oikeudenmukaisuuden, määritteli jumaluuksien ja taivaallisten henkien hierarkian, sekä dokumentoi taivaallisilla alueilla vallitsevan hallinnollisen rakenteen. Tao Hongjingin käsissä Taolainen jumalisto tuli järjestyksenmukaiseksi. Jumaluudet ja kuolemattomat luokiteltiin heidän valaistumisastettaan vastaavaan järjestykseen. hän kuvaili henkien ilmenemismuodot yksityiskohtaisesti aina heidän käyttämiensä vallan symbolien ja vaatteiden väriin asti.
Tao Hongjingin tietämys ja oppineisuus oli syvä ja laaja. Shangqing opetuksien lisäksi hän oli laajasti perillä myös ulkoisesta waidan alkemiasta. Hänellä oli käytössään Maoshanilla alkemistinen laboratorio, jossa hän keskittyi tutkimaan ja valmistamaan kuolemattomuuden eliksiirejä. Qi dynastian jälkeisen Liang dynastian ensimmäinen hallitsija oli Taon ystävä ja suojelija. Hänen laboratorionsa kulut kustannettiin keisarillisesta holvista, samoin kuin hänen tutkimusmatkansa toisille vuorille kuolemattomuus pillerin valmistamista varten tarvittavien mineraalien etsimiseksi.
Tao Hongjingin tietämys ei rajoittunut Taolaisiin menetelmiin. Hän muokkasi ja kirjoitti tutkielmia yrttihoidosta, sekä oli ennustamisen, sotastrategian, astronomian, geologian ja metallurgian tuntija; hänen pajansa Maoshan vuorilla oli kuuluisa eräänä aikansa parhaana miekkojen valmistajana. Tao oli myös Konfutselaisten klassisten tekstien ja Buddhalaisten pyhien kirjoitusten oppinut. Tao oli erittäin tuottoisa kirjoittaja. Hän kirjoitti yli 80 tutkielmaa tieteellisistä ja kirjallisista aiheista. Hänen Taolaisia menetelmiä, kuten alkemiaa ja ennustamista käsitteleviä teoksia on viitisenkymmentä. Kaiken lisäksi hän oli vielä runoilija ja kamppailutaitojen mestari.
Oli itsestään selvää että Tao Hongjingin laaja-alainen monitieto vaikutti myös Shanqjing koulukunnan kehitykseen ja vei sen uusiin ulottuvuuksiin. Hänen alkemian, hoitomenetelmien ja yrttien tuntemuksensa toi näiden käytön myös koulukunnan yangsheng - elämänkultivointi- ja pitkäikäisyyden menetelmiin. Ehkä jopa tärkeämpää oli se, että hän toi Yi Jing – Muutosten Klassikko teoksen tietonsa Shangqing Taolaisuuden käsitykseen ihmisen kehosta ja energian kierrosta. Kehon sisäiset transformaatiot ryhtyivät noudattamaan muutosten periaatteiden mukaisia transformaatiota koskevia sääntöjä. Energian kierto ja kehoa suojelevien henkien ravitseminen seurasivat taivaallisten liikkeiden kaavaa sekä vuodenaikojen vaihtelua.
Tao Hongjingin ansiosta Shangqing Taolaisuudesta oli tullut henkinen traditio, jolla oli pitkällekehittynyt näkemys ihmisen kehosta ja ulkoisesta universumista; kehittynyt oppi jumalista ja heidän hallinnollisista velvollisuuksistaan; tieteellisellä pohjalla olevat pitkäikäisyyden tekniikat yrttihoitoineen ja mineralogia; visualisointiin ja sisäiseen transformaatioon perustuva mietiskelymenetelmä, sekä spirituaalisten kokemusten dokumentointi. Hänen Shangqing Taolaisuuden suuntaustaan ryhdyttiin kutsumaan nimellä Maoshan Shangqing koulukunnaksi, ja sitä opetettiin oppimiskeskuksissa joka puolella Maoshan vuoristoaluetta. Maoshan alueen Taolaiset keskukset olivat ensimmäisiä laatuaan, ja niistä tulikin Sung, Yuan, Ming ja Qing dynastioiden aikana kukoistaneiden Taolaisten retriittien ja luostareiden esikuva.
Qigongin historiaa. Osa 3
Shamanististen menetelmien säilyminen ilmeni selvimmin Han dynastian (206ea-219) aikana ilmaantuneen Taolaisuuden uskonnollisissa ja maagisissa aspekteissa. Kuten Yuehin shamaanit, Taolaiset maagikot käyttivät loitsuja ja talismaaneja torjuakseen pahoja henkiä, sekä parantaakseen sairaita. Veden ja peilien käyttö taian välineinä taistelussa pahansuopia ja tuhoavia voimia vastaan on nähtävissä Taolaisessa magiassa vielä tänäkin päivänä. Toinen selkeästi shamanistinen perintö on Yun Askel -voimatanssi ja lento tähtiin. Tämä shamanismin aspekti löysi tiensä Taolaiseen mystiikkaan neljännen vuosisadan Shangqing koulukunnassa ja inspiroi kirjoituksia, joista tulisi Taolaisen Kaanonin, Daozang:in tärkeä osa.
Matka alamaailmaan tuli myöskin keskeiseksi Taolaisessa magiassa ja mystiikassa mm. Dong Fang Shuon toimesta. Hän oli Han dynastian aikainen Taolainen Fang Shi; esoteriikan mestari, ja kirjoitti mm. kuinka matkustaa Kiinan viiden pyhän vuoren juurien läpi. Tänään tästä löytyy elementtejä Taolaisten pappien matkatessa alamaailmaan pelastamaan pahojen henkien kaappaamia sieluja. Ehkä vielä suurempi merkitys Taolaisuuteen oli shamanismin vaikutus Laozin ja Zhuangzin filosofiaan. Tämä jää usein huomioimatta, koska monet tutkijat pitävät Taolaista filosofiaa -Daojia ja taolaista uskontoa -Daojiao Taolaisen ajattelun vastakkaisina haaroina. Kuitenkin, sekä Laozi että Zhuangzi molemmat syntyivät ja kasvoivat feodaalisen Chun alueella ja olivat lapsuudestaan asti voimakkaan shamanistisen kulttuurin kasvatteja.
Uskonnollisen Taoismin alku Läntisen Han dynastian aikakaudella
Yleisesti sanotaan herran nimeltä Zhang Daolingin suuressa määrin yksin luoneen Taolaisesta filosofiasta Taolaisen uskonnon Itäisen Han dynastian kaudella (25-219). Voi kuitenkin sanoa, että jos siihen liittyvät historialliset puitteet eivät olisi olleet paikallaan, hän tuskin olisi saanut sitä aikaan; useat osatekijät yhdessä edesauttoivat muutosta. Ensiksikin Kiinan yhdistyminen Qin dynastian toimesta toi lopun palkattujen valtiomiesten ja kiertävien poliittisten neuvonantajien kysynnälle. Monet heistä olivat kuitenkin oppineita myös mm. pitkäikäisyyden, kuolemattomuuden, parantamisen, magian, geomansian ja ennustamisen taidoissa. Näin Han dynastian alkuaikoina syntyi uusi ja ainutlaatuinen yhteiskunnallinen luokka Fang Shi, Esoterismin Mestarit, jotka voitiin jakaa karkeasti kahteen ryhmään. He, jotka olivat erikoistuneet magian ja taikuuden lukuisiin erilaisiin muotoihin, ennustamiseen ja parantamiseen, sekä esoteerikot, joiden erikoisalaa oli yangsheng -elämän kultivointi, sekä pitkäikäisyyden ja kuolemattomuuden saavuttamisen taidot. Keski- ja yläluokkaan kuuluvien keskuudessa näiden taitojen tavoitteleminen oli suosittua, mutta ei niinkään maanviljelijöiden, palvelijoiden ja muiden vähemmän onnekkaiden joukoissa. Heillä ei ollut aikaa tällaiseen ylellisyyteen. Heille elämä oli välillä niin viheliäistä, että pitkäikäisyys tarkoitti vain jatkettua kärsimystä. Mitä he halusivat ja tarvitsivat, oli varmistua siitä, että myrskyt ja kuivuus eivät tuhoaisi heidän satoaan ja että he saisivat suuren ja terveen perheen, joka jaksaisi tehdä töitä pelloilla. Fangshi, jotka vastasivat heidän tarpeisiinsa, olivat maagikkoja. Heidän taikaansa kutsuttiin talismaani magiaksi, koska he käyttivät symboleja ja voimasanoja kutsumaan henkiä parantamaan ja suojelemaan.
Toinen tekijä joka edesauttoi Taolaisuuden muuttumista filosofiasta uskonnoksi oli usko henkien hierarkiaan ja tapa kunnioittaa heitä lahjoilla. Tämän järjestäytyneen uskonnon alkumuodon puolestapuhuja oli Mozi, joka tunnetaan yleisesti paremmin opetuksestaan universaalista rakkaudesta ja itseuhrauksesta. Sotivien Valtioiden (n.475-221ea) aikakauden lopulla Mozin seuraajat, Mohistit, olivat kehittäneet systemaattisen menetelmän antaa lahjoja pyhille voimille, ja niinpä he pystyttivät eri puolille lukuisia pyhäkköjä kunnioittamaan alueen suojelushenkiä. Mohistit opettivat ihmisiä pitämään niistä huolta, ja kun he menettivät vaikutusvaltansa Han dynastian aikana, heidän pystyttämänsä pyhäköt jäivät.
Kun Taolaisuus alkoi pystyttää omia pyhäkköjään, se itseasiassa vain jatkoi jo olemassa olevaa traditiota. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että kiinalaisessa kulttuurissa lahjojen antaminen esi isille tai pyhille voimille ei ole palvomista. Seremonialliset lahjat pyhäköissä on johtanut monet länsimaalaiset ymmärtämään virheellisesti, että kiinalaiset palvovat esivanhempiaan. Esivanhempia muistetaan ja kunnioitetaan uhrilahjoilla. Samoin lahjojen antaminen pyhille voimille on tapa kunnioittaa ja kiittää heitä suojelusta ja avusta. Keskeistä uskonnollisen Taolaisuuden uskomusten ja harjoitusten ymmärtämiseksi onkin ymmärtää kiinalaisten suhde pyhiin voimiin. Vaikka uskonnollinen Taolaisuus esittelikin uusia henkiä ja jumaluuksia, seremonioiden ja uhrilahjojen kulttuurellinen merkitys on säilynyt muuttumattomana läpi koko Kiinan historian.
Kolmas muutosta edesauttanut tekijä oli valtion virallisen seremonia toiminnan rappeutuminen. Zhou dynastian aikana valtion seremoniat suorittivat hovin palkkaamat shamaanit. Kun aikaa kului, seremonioiden todellinen merkitys unohtui ja niistä tuli pelkkiä juhlia ilman henkistä arvoa. Viimeinen isku valtion organisoimille seremonioille tuli Han dynastian alkuajan hallitsijoilta. jotka päättivät edistää Taolaisuutta. Valtiot lakkasivat palkkaamasta shamaaneja ja Fangshi korvasi heidän asemansa keisarillisessa hovissa ja aristokraattisissa perheissä. Hovishamaanien ja traditionaalisten seremonioiden katoaminen antoivat edelleen jalansijaa uskonnollisen Taolaisuuden kehittymiselle.
Zhang Daoling ja Taolainen Uskonto
Zhang Daoling, oli kotoisin Fengxianista Jiangsun provinssista. Historian mukaan hän oli Kongzin klassikoiden oppinut, mutta keski-ikään tultuaan kiinnostui Laozin opetuksista ja pitkäikäisyyden menetelmistä. Zhang Daoling toimi aikanaan valtion virkamiehenä, mutta ajan poliittisen ilmapiirin epävakaisuus sammutti hänen intonsa poliittisen uran luomiseen. Hän vietti Hangzhoussa Zhejiangissa kymmenen vuotta harjoittamassa yangsheng itsekultivointia Taolaisessa temppelissä. Keisari Shun Di:n hallituskaudella (126-144) hän muutti Sichuaniin oppilaidensa kanssa, jossa vetäytyi Heming – Kurjen Huuto – vuorelle. Siellä Zhang Daoling kertomansa mukaan sai ilmestyksen Lao Zi:ltä, joka antoi hänelle taivaallisen opetuksen, sekä voiman parantaa sairaita ja torjua pahantahtoisia henkiä. Hän vietti viimeiset vuotensa kirjoittamalla kirjoja, talismaaneja valmistamalla, sekä uudistamalla paikallisia uskomuksia, ja lopulta perusti Wudoumi Dao – Viisi Vakkaa Riisiä Taolaisuuden. Tämän uskonnon nimi juontuu siitä, että tullakseen initioiduksi, täytyi lahjoittaa nälkäisten ruokkimiseksi viisi vakallista riisiä.
Zhang Daoling sai paljon seuraajia Sichuanissa ja Kiinan eteläosissa käyttämällä talismaanista vettä ihmisten parantamiseen. Talismaanivesi on seremoniallisesti poltetun loitsupaperipalan tuhkaa sisältävää vettä. Loitsupaperi on keltainen, johon taika on kirjoitettu punaisella. Yleensä paperiin on kirjoitettu rukouksia ja loitsuja hengille ja jumaluuksille. Kirjoituksella siirretään jumaluuden voima talismaaniin. Kun sairas henkilö juo tuhkaa sisältävän veden, tai kun sitä pirskotetaan hänen päälleen, jumaluuden voima tulee potilaaseen ja auttavat taistelussa sairauden aiheuttaneiden pahantahtoisten henkien karkoittamiseksi.
Zhang Daolingin käsissä Taolaisuudesta tuli uskonto. Hän antoi Laozille kunnianimen Taishang Laojun ja nimesi hänet ylimmäksi jumaluudeksi. Daoling ja hänen poikansa kutsuivat itseään Taivaallisiksi Johtajiksi, sekä välittäjiksi jumaluuksien ja uskovaisten välillä. Tärkeintä kuitenkin kaikessa saattoi olla, että tämä uusi uskonto pystyi täyttämään tavallisten ihmisten hengelliset tarpeet.
Qigong historia. Osa 2
Laozia yleensä pidetään Taolaisen filosofian perustajana. Laozista historiallisena henkilönä ei tiedetä kovinkaan paljoa. Hänen syntymänimensä oli Li Er ja hän oli eteläisen feodaalivaltion Chun kansalainen. Hän syntyi koulutettuun ylempään luokkaan ja hänellä oli pieni hallinnollinen asema keisarillisessa arkistossa. Syitä miksi hän vetäytyi siviilihallinnosta ei tunneta, mutta voi olettaa, että samoin kuin aikalaiseltaan Kongzilta, myös Laozilta haihtuivat harhakuvitelmat oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta feodaalihallitsijoiden juonitteluun ja säälimättömyyteen.
Hänen myöhemmistä vaiheistaan on olemassa lukuisia tarinoita. Kerrotaan että hän härällä ratsastaen matkusti läntiselle rajalle jättääkseen kaiken taakseen. Ennen lähtöään Laozi saneli rajavartijan Yin Xin pyynnöstä noin 5000 kirjainmerkistä koostuvan tutkielman, joka tunnetaan nimellä Dao De Jing (Tao Te Ching) – Klassikko Taosta ja Hyveellisyydestä. Tämä koko maailmassa tunnustettu teos Laozin filosofisesta näkemyksestä on ensimmäinen kattava Taolainen teksti.
Kuten monet aikakauden kirjoitukset Dao De Jing käsitteli myös valtiotaitoa ja tarjosi poliittisia vaihtoehtoja. Laozin Taolainen Valaistunut oli yksilö, joka näki asioiden luonnollisen tien kaikessa ja eli sen kanssa harmoniassa. Muutokset yhteiskunnassa täytyy olla seurausta muutoksista yksilöissä ja muutos yksilöissä voi tulla ainoastaan seuraamalla Taon periaatteita. Tämä oli eroittava periaate Dao De Jingin Taolaisuuden ja Kongzin opetusten välillä. Kongzille rauhallinen ja sopusointuinen yhteiskunta oli sellainen missä ihmiset huomioivat ja seurasivat oikeita rituaaleja ja käyttäytymistapoja keskinäisessä kanssakäymisessään. Universumin luonteella ei sellaisenaan ollut merkitystä, kun taas Taolaiselle filosofille asioiden luonnollisen järjestyksen ymmärtäminen oli kaikista tärkeintä. Vain noudattamalla suuren Daon periaatteita kykeni elämään elämänsä sopusoinnussa.
Dao
Dao on kaiken elämän lähde. Se on nimeämätön, näkymätön ja sitä on mahdotonta käsittää normaaleilla havaintomenetelmillä. Se on rajaton, eikä kulu loppuun vaikka kaikki aine, asiat ja olennot ammentavat olemassaolonsa siitä. Piiloutuneena liikkeen ja muutoksen taakse Dao on pysyvä taustalla oleva todellisuus. Nämä ajatukset muodostivat kaiken myöhemmän Taolaisen ajattelun keskeisen osan. Vaikka Dao on kaiken elämän lähde, se ei ole jumaluus tai henkiolento. Dao De Jingissä taivas, maa, joet ja vuoret ovat kaikki osa suurta ja yhdistävää voimaa josta käytetään nimeä Dao, joka on persoonaton ja oikealla nimellään nimeämätön voima kaikkien universumin tapahtumien takana. Dao De Jingissä tämä nimeämätön voima ei ole kokonaan neutraali, vaan sen käsitetään olevan hyväntahtoinen luonteeltaan. Taivaallinen Tie on olla hyödyksi muille, ei haitaksi.
Valaistunut
Laozi oli kotoisin Chu valtiosta, ja Dao De Jingissä näkyykin voimakas siellä vallinneen shamanistisen kulttuurin vaikutus keskustelussa valaistumisesta ja elämän kultivoinnista. On helppo todeta, että Taolaisuus on syvästi juurtunut silloisen etelän kulttuuriin, koska sekä Laozi ja Zhuangzi, toinen tunnettu Taolainen filosofi olivat Chun kansalaisia. Taolaisella valaistuneella on vastaavanlaisia voimia kuin muinaisilla tunnetuilla shamaaneilla. Hänellä on erilaisia kykyjä ja hän kultivoi Kolmea Aarretta; kehoaan, sisäistä voimaansa ja henkeään yhtyäkseen alkuperäiseen ei olemiseen. Valaistunut oli myös aktiivisesti osaa ottava yhteisön jäsen. Yksi Taolaisuuden kuuluisimpia ajatuksia on ei-toiminnan konsepti, josta käytetään termiä wu wei. Dao De Jingin wu wei merkitsi ”Taon periaatteiden mukaan kulkemista” ja se tie oli hyväntahtoinen. Se tarkoitti ei ylimääräisen voiman käyttöä. Valaistunut joka pitää huolta asioistaan ilman väkinäisyyttä kulkee wu wein tietä.
Elämän kultivoinnista
Dao De Jngin valaistunut harjoitti elämän kultivointia. Teoksessa kuvataan kahdenlaista kultivointi tapaa: fyysiset tekniikat ja elämän asenne. Fyysiset tekniikat sisältävät hengityksen säätelyä ja fyysisiä harjoituksia, sekä menetelmiä joilla pyrittiin säilyttämään ja jalostamaan seksuaali- ja vitaalienergiaa nuoruuden ja elämänvoiman palauttamiseksija ylläpitämiseksi. Asenteeseen ja elämäntyyliin liittyen Dao De Jing painottaa, että liiallinen haluaminen, kiintymys materiaalisiin asioihin, aktiviteetit jotka kiihottavat mieltä, nostavat tunteita, väsyttävät kehoa ja stimuloivat aisteja ovat kaikki vahingollisia terveydelle. Klassisen taolaisuuden kultivointi mahdollisti poliittisen ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden uhraamatta fyysistä ja mentaalista terveyttään. Ongelma nousee esiin vasta kun kiintyy maineeseen ja kunniaan niin, ettei tiedä milloin olisi jo aika lopettaa. Dao De Jingin viesti kuuluukin: kultivoi valaistuneen fyysisiä, mentaalisia ja henkisiä ominaisuuksia, ota osaa yhteisössäsi, auta puuttumatta asioihin liikaa ja lopeta kun työ on tehty .
Dao De Jing arvostaa shamanistisia ominaisuuksia ja henkilökohtaista voimaa, mutta ei jaa shamaanien animistista maailmannäkemystä. Erilaisten henkien asuttaman henkimaailman sijaan he näkevät Daon, yhdistyneen ja nimeämättömän Voiman joka on kaikkien universumin tapahtumien alla oleva todellisuus. Dao De Jing filosofia kasvoi Kevät ja Syksy aikakaudella (771-476ea), mutta on kuitenkin samalla muinaisen Chun valtion alueen kulttuurillinen tuote. Karistamalla shamaanien erilaisuuksien maailman, mutta silti yhä säilyttäen heidän henkilökohtaisen voimansa, Dao De Jing edustaa muutosta shamanistisista uskomuksista kohti filosofista järjestelmää, jossa yhdistyy näkemys todellisuuden luonteesta, elämän kultivoimisesta sekä valaistumisesta.
Qigongin Historiaa osa I
Taolaisuuden ja sitä kautta myös Taolaisen Qigong:in historia pohjautuu muinaiseen animismiin ja shamanismiin sekä niihin liittyvään maailmannäkemykseen. Jo yli 5000v sitten erilliset heimokansat asuttivat Keltaisen Joen rantoja alueella, jota nykyään kutsutaan Kiinan pohjoisosaksi. Nämä kansat eivät olleet kehittäneet kansallista identiteettiään eivätkä ne vaeltaneet kauaksi pölyisen tasangon läpi virtaavan joen rannoilta. Heidän hallitsijansa olivat sankareita, jotka ajoivat vaaralliset villieläimet pois ja taistelivat voitokkaasti jatkuvana uhkana olevia tulvia vastaan. Nämä päälliköt omasivat epätavallisia voimia. He olivat elementtien mestareita, joet taipuivat heidän tahtoonsa, kasvit ja eläimet puhuivat heille ja kertoivat salaisuutensa. He olivat yhteydessä näkymättömien voimien kanssa ja matkustivat yli taivaan ja ali maan kerätessään tietoa, joka auttaisi heidän kansaansa. Eräs tunnetuimmista oli legendaarinen Suuri Yu.
Legendan mukaan Yu ei ollut tavallinen kuolevainen. Hänellä ei ollut äitiä ja hän tuli maailmaan suoraan isänsä kehosta. Heimopäällikkö Shun oli valinnut hänen isänsä Gun:in taistelemaan kansaa uhkaavaa tulvaa vastaan. Gun epäonnistui ja voimat rankaisivat häntä kuolemalla. Gunin keho jätettiin hylättynä vuorelle kolmeksi vuodeksi, jona aikana Yu eli isänsä sisällä. Kun Gun palautettiin elämään, hän muutti itsensä välittömästi ruskeaksi karhuksi, aukaisi vatsansa ja otti ulos poikansa. Yu myös muutti itsensä karhuksi ja tarina kertoo, että koko elämänsä ajan Yu vaihtoi muotoaan karhun ja ihmisen välillä ja oli kävellessään aivan kuin karhu.
Kun Yu kasvoi, hän sai Pyhiltä Voimilta mystisen Sui Jing – Vesien Kirjan. Yu matkusti toistuvasti tähtiin saadakseen oppia taivaallisilta hengiltä. Yun Askeleet; voima tanssi, jonka askeleet kantoivat hänet taivaisiin ovat yhä tallessa Taolaisissa kirjoituksissa. Näitä liikkeitä ovat tanssineet jo sukupolvien ajan Taolaiset papit, mystikot, velhot ja sisäisten kamppailulajien harjoittajat. Yu ei ainoastaan kyennyt muuttamaan itsensä eläimeksi, hän myöskin luotti ja ymmärsi niitä. Kerran Yu näki mustan kilpikonnan nousevan joesta. Sen kilvessä oli Loshu Bagua kuvio, joka kuvasi virtauksen ja muutoksen luonnetta universumissa ja josta tuli kiinalaisten ennustusmenetelmien perusta. Vielä tuhansia vuosia näiden legendaaristen aikojen jälkeen tietäjät pukeutuivat karhun nahkaan muristen ja liikkuen kuin karhu tanssiessaan Yun Askel -voima tanssia Yu Suuren kunniaksi, ja saadakseen hänen voimansa.
Zhou dynastian (1050-771ea) aikaan shamaanien velvollisuutena oli: 1. Henkien kutsuminen. Shamaanien eräs tärkeimmistä tehtävistä oli kutsua henkiä kuolevaisten maailmaan ja antaa oma kehonsa niiden käyttöön vierailun ajaksi. Seremonia yleensä alkoi transsiin vievällä tanssilla, joka mahdollisti hengen saapumisen shamaanin kehoon.
2. Unien tulkinta. Unien ajateltiin olevan enteitä, jotka olivat yhteydessä shamaanin matkoihin toisiin maailmoihin. Heidän tehtävänä oli tulkita näitä viestejä hengiltä. Kuolleen sielun kutsumisseremonian suorittavaa shamaania kutsuttiinkin Unien Mestariksi. Vaikka ei-shamaanin unet olivat myöskin viestejä hengiltä, ne eivät olleet näkijänsä hallinnassa, kun taas shamaanin unet olivat tietoisia matkoja toisille olemassaolon alueille, ja hän oli täydessä kontrollissa koko unimatkansa ajan.
3. Enteiden tulkinta. Shamaani huomioi muutoksia luonnossa, ennusti tapahtumien tulevaa kulkua ja päätteli niiden avulla oikean ajan aloittaa tiettyjä toimintoja ja seremonioita. Zhou dynastian shamaanit olivat Yi Jing – Muutoksen Kirjan oppineita ja ennustamisen mestareita.
4. Sateen tekeminen. Sateen tekemisseremonia sisälsi tanssia ja laulua. Kiinalainen kirjanmerkki joka tarkoittaa henkeä -ling; 靈- sisältää kolme radikaalia: ylin tarkoittaa sadetta, keskimmäisessä osassa on kolme suuta ja alin tarkoittaa shamaania. Shamaani usein suostutteli sateen lähettäviä Pyhiä Voimia ankarilla askeettisilla menoilla.
5. Parantaminen. Parantaminen kuului sekä hyvien että pahantahtoisten henkien kanssa toimivalle shamaanille, koska sairauden katsottiin olevan seurausta siitä, että pahantahtoinen henki oli vallannut kehon. Hyväntahtoiset henkiolennot taas saattoivat auttaa shamaania pahojen voittamiseksi,
Kun shamanismi muualla heikkeni, niin se säilyi alueilla Yangtsejoen laaksossa ja silloisen Kiinan kaakkoisrannikolla. Näitä alueita hallitsi kolme kuningaskuntaa Chu, Wu ja Yue, joita pidettiin pohjoisten hallitsijoiden huoneissa barbaarisina ja primitiivisinä. Ihmisten pohjoisessa hylätessä uskonsa maan henkiin kirjoitustaidon leviämisen myötä, etelässä luonnon voimiin vielä luotettiin. Näiden alueiden shamaanit käyttivät talismaaneja, loitsuja ja mantroja torjuakseen pahantahtoisia henkiä, hillitäkseen villejä eläimiä ja ihmisten keskinäisissä taisteluissa. Tästä kulttuuriympäristöstä nousivat Taolaisen filosofian ehkä tunnetuimmat mestarit, Laozi, jonka nimeen liitetään eräs muinaisen Kiinan kuuluisimmista teoksista Dao De Jing (Tao Te Ching), sekä Zhuangzi, jonka kirjoituksissa mm. ensimmäisen kerran mainitaan Taolainen Daoyin Qigong.